Ollaan tunnin ajomatkan päässä Seinäjoelta, yhdessä Jalasjärven eteläisimmistä kylistä. Tien varressa on suuri, valkoinen tiilitalo. Tuo sen täytyy olla. Vanhan navetan ovessa roikkuu tutun näköinen risukimpuista taiteltu sydänkranssi. Siitä on kuva Miia Seppälän askartelukirjassa Kaarnasydän ja sammalkranssi.
Nyt ollaan 30-vuotiaan innokkaan askartelijan ja pienten lasten äidin kotona. Kolmevuotias Lotta tulee vierasta vastaan punaisessa ruutumekossa. Eteisen lattialle on levitetty itse askarreltuja kylttejä, joita Miia aikoo kääriä jouluksi lahjapaketteihin. Valkoisiksi maalattuihin, patinoituneen näköisiin kyltteihin on kirjoitettu tekstejä sabluunoiden ja kirjainleimasimien avulla.
”Siivoan tämän sikolätin heti kun lapset ovat kasvaneet.” ”Koti – siksi niin rakas.”
— Tekstit eivät ole omiani. Olen ottanut mallia näkemistäni sisustuskylteistä, Miia kertoo.
Halpa tai kallis askartelu
Viime joulun aikaan Miia sai idean askarteluaiheisesta kirjasta. Hän otti yhteyttä eri kustantajiin ja lähetti kuvia tekemistään töistä.
Yksi kustantaja näytti vihreää valoa. Kaikki kirjan työt kuvattiin kauniissa vanhassa ilmajokelaisessa puutalossa. Kuvissa esiintyvä nainen on talon emäntä.
— Osan kirjan ohjeista on minun, osan sain blogitutuiltani, Miia kertoo.
Miia itse pitää Kakkukellari-blogia, jonne hän on koonnut muun muassa valokuvat kaikista tekemistään täytekakuista. Miia arvelee, että suuri osa askartelu-, käsityö-, leivonta- ja sisustusaiheisten blogien pitäjistä on pieniä lapsia kotona hoitavia äitejä, joille blogi tarjoaa aikuista seuraa.
Kun Miian kirja tänä syksynä ilmestyi, hänestä tuntui, ettei jaksaisi askarrella jouluksi mitään. Sitten tuli lokakuu, ja Miia alkoi miettiä, pitäisikö poiketa metsään hakemaan risuja.
— Muksujen kanssa tulee kerättyä lähimetsästä luonnonmateriaaleja askarteluja varten. Kuljemme siellä pussien ja puukon kanssa, Miia sanoo.
Joulukortit Miia askarteli yhdessä Lotan ja 2-vuotiaan Topin kanssa. Perheen 11- ja 9-vuotiaita poikia kiinnostavat nykyisin enemmän puutyöt kuin korttien askartelu.
Kuusenkoristeita Miia askarteli suolataikinasta. Kirjansa ohjeen mukaisesti hän maalasi kovettuneet koristeet valkoisella askartelumaalilla ja painoi niiden pintaan hienoa sokeria ennen kuin maali ehti kuivua.
— Askartelusta voi tehdä kalliin tai halvan harrastuksen. Suolataikinasta askarteleminen on helppoa ja edullista. Lapsetkin voivat osallistua siihen. He voivat muovailla suolataikinaa kuin savea.
Askartelua ja lapsiperheen arkea
Miian keittiötä koristaa lasipurkkiin tuotu pikkuruinen joulukuusi. Vanhoihin ikkunanpokiin tehtyyn liitutauluun on kirjoitettu hyvää joulua ja piirretty sydän. Isompien poikien sählymailat on sujautettu portaiden alle vanhaan maitotonkkaan.
— Meillä ei tehdä isoa joulusiivousta, kun ei voi tehdä pientäkään, Miia naurahtaa.
— Jouluksi siivotaan pikkuisen enemmän kuin normaalisti. Ehkä sitten kymmenen vuoden päästä hinkkaan joka nurkan puhtaaksi. Nyt eletään tällä lailla.
Blogien maailmaan Miia heittäytyy lasten päiväuniaikaan tai iltaisin. Illalla, kun lapset on saatu nukkumaan, hän myös askartelee.
— Joskus kello on yksi yöllä, kun lopettelen.
Talon yläkerrassa on huone, jonka Miia on useamman kerran siivonnut askarteluhuoneekseen.
— Huoneeseen on taas kertynyt kaikenlaista, muun muassa listoja remontin jäljiltä. Toisaalta keittiön pöydän ääressä on kätevä askarrella.
— Lapsetkin viihtyvät hyvin, kun heille antaa sakset ja paperia, Miia vinkkaa.
Miia pitää luonnonmateriaaleista, pitseistä ja pellavaisesta värimaailmasta. Se näkyy myös hänen tekemissään töissä. Yläkertaan vievän portaikon seinällä roikkuu risukranssi, jonka ympärille on kierretty luonnonvalkoista pitsinauhaa. Toinen kranssi on tehty kävyistä. Pienen kaapin ovessa roikkuvat rautalangasta taivutetut enkelinsiivet.
Miian jouluiset askarteluvinkit
