Kuumalla olisi mukava lomailla. Tänä kesänä en kuitenkaan ehtinyt kummempia taukoja pitämään. Minua ei pidä sääliä, sillä tämän lehden putkahdettua painosta istun toivottavasti tukevasti junassa jossain päin Eurooppaa.

Pitkästä lomasta etukäteen huonoa omaatuntoa potevana vannoin pysytteleväni kesän erityisen tarkkaan kärryillä maailman menosta. Tieto on valtaa, myös matkailijan taskussa. On hyvä merkata kalenteriinsa hauskat tapahtumat ja kiertää vaaran paikat hieman kauempaa. Ja kuka tietää, josko jutunaiheita keräävä saisi siinä sivussa kartutetuksi matkakassaa. Freelancerin kirous ja siunaus-han on, etteivät työt lopu koskaan. Niin sitä luulisi. Auringon alla ei vain tapahdu mitään uutta, ainakaan heinäkuisessa Suomessa.

Kuinka moni vielä muistaa Ruokolahden leijonan? Viestinnän opettaja käytti kyseistä kissapetoa esimerkkinä siitä, mistä kirjoittaa, kun ei ole mistä kirjoittaa. Pikaisen otannan perusteella palstatilaa näyttävät saavan petojen lisäksi sää, viilennyskeinot ja julkkikset.

Aikani siis luin eukonkannosta, surkeasta sienisadosta ja Björn Wahlroosin merihätään joutuneesta mäyräkoirasta. Ikään kuin tavanomaisten töiden teko muiden lepäillessä ei olisi kyllin masentavaa.

Sitten tuli seinä vastaan. En voi väittää erityisemmin inspiroituneeni.

Totta kai olisi pitänyt valita jotain kultivoitunutta, klassikoita tai tutkivaa journalismia. Rahapula tai ei, en kuitenkaan halunnut lisätä työtaakkaan mitään liian vaativaa. Yletön ponnistelu huonosti ilmastoidussa asunnossa vain pilaisi ilon lomasuunnittelusta, joka on muutenkin stressitöntä puuhaa, kun muistilista aurinkovoiteista pyörätuolin vararenkaisiin paisuu paisumistaan.

Helteellä pää pehmenee helposti. Ei silti niin pahaa, ettei jotain hyvää. Kahlattuani jonkin aikaa omituisessa tapahtumatyhjiössä aloin todella kaivata ja arvostaa syksyä sekä kunnon uutisia. Nyt melkein pelkään jääväni paitsi syyskuun alkupuolen hiipivästä, turvallisesta harmaudesta. Siis melkein. Jälleen kerran opin myös, että työt olisi hyvä hoitaa rajattuna työaikana ja muistaa arkenakin välillä levätä rehellisesti.