j K r .     k o o nnut He l i Kul ma v uo r i K ävin katsomassa Berliinin Brandenburgin portin lähellä olevaa holokaustin muistomerkkiä, jossa on satoja vähitellen suurenevia kivipaasia koko torin täydeltä. Kellaritason näyttelyssä on nimiä, kuvia ja kertomuksia vainoissa tuhoutuneista. Yhdessä pimeässä salissa joka seinälle ilmestyi vuo- rollaan valopalkki, jossa luki yhden ihmisen nimi ja hä- nen elämänsä vuosiluvut — syntymä ja kuolema. Ker- toja kertoi kaikuvassa tilassa hänen lyhyen tarinansa. Koruton idea, mutta se synnytti katsojassa läpi- tunkevan oivalluksen: nimi on tärkeä. ”Minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun”, sanoo Herra. Vihan ja sodan keinona käytetään mitätöimistä. Kun ihmiseltä riistetään nimi ja hänet muutetaan nu- meroksi, hänen persoonansa häviää. Hänestä tulee koneen osa, riistaa, orja tai säilöttävä jäte. Jokaisella ihmisellä on oikeus nimeen ja identiteettiin, tarinaan, historiaan, olemassaolon tunnuksiin. Kaikilla maailmassa ei tänäänkään ole nimeä. Ni- mettömän ihmisen voi myydä, tappaa, orjuuttaa tai muuttaa toiseksi. Sodan ”tappiot” eivät ole ihmisiä vaan numeroita. Vangit ovat numeroita. Pakolaiset ja maahanmuuttajat muuttuvat numeroiksi, joiden takaa ei näy ihmistä. Siksi ihmisen nimen lausuminen ja hänen tarinansa kertominen ovat yksi osa kamppailuamme ihmisyyden puolesta. Jumala on jokaisen ihmisen luonut, nähnyt, tunnistanut ja nimennyt. Hänelle me emme ole nu- meroita. Eila Jaatinen R a i m o J a a t i n e n Ihmisen nimi .. Supisuomalainen nimi Urho otettiin käyttöön 1800-luvun jälkipuoliskolla. Nimi kuvastaa sellaisia poikalapselle toivottuja ominai- suuksia kuten urheutta, rohkeutta, rivakkuutta ja miehekkyyttä. Nimen suosio jatkui 1950-luvulle saakka. Käsitteen siitä teki vuosina 1956–1981 presidenttinä toiminut Urho Kekkonen eli Urkki. Viime vuonna Urho-nimen sai 152 poikaa. Tänä vuonna on nimetty jo 4 pikku Urhoa. ● ● ● Onnea, Urho! rääVitön koiranLeuka Ville Hytö- nen antaa palaa tasapuolisesti kai- kille (miehille) uutuuskirjasessaan Taas sieltä jostakin (WSOY 2010). Muutamalla rajulla ja suttuisella viivalla piirretyt pläjäykset ovat hillittömän hauskoja. Hytösen rujot laitapuolen kul- kijat, luuserit ja myös omasta mie- lestään menestyneet tyypit näyt- täytyvät lukijalle lyhyttäkin lyhy- emmissä tokaisuissa. Tällaisia me juntit vissiin olemme, vaikka naisia Hytönen ei taida raaskia piirtää? Uskovaisistakin heitetään her- jaa ihan tasapuolisesti. Yhdessä kuvassa seurakuntanuoret vetävät karaokessa dirlandaata. Toisessa taivaasta sataa takapuolia. Kolman- nessa Jesse treenaa Via Crucista. Kuvat ovat karkeita, samoin tekstit. Niissä Arto katsoo viimein- kin peiliin ja Jani kuntoutuu, mutta Esko ei aukene, ei sitten millään. Hiki, kuola, yskökset ja tupeet len- tävät. Ja miesten aika rientää kuin saaliseläin. jos on kuLkenut Santiago de Compos- telan pyhiinvaellusreitillä Luoteis-Espan- jassa, on saattanut törmätä suosittuun espanjalaiseen jälkiruokaan nimeltä Tarta de Santiago. Kakkua koristava risti viittaa Pyhään Jaakobiin, jonka haudan uskotaan sijaitsevan Santiago de Com- postelan katedraalissa. Aivan kuten Santiago de Compos- telan katedraaliin on monta pyhiinva- ellusreittiä, myös Tarta de Santiagon valmistamiseen löytyy useita ohjeita. Toukokuussa Euroopan unioni myönsi suojatun alkuperänimityksen Espanjassa Galician alueella valmistetuille Santia- gon kakuille. Mutta osataan sitä Suomessakin. Sei- näjokelainen Pihvipaikka Matador jär- jestää tilauksesta viidenkymme- nen hengen ryhmille espanja- laisia fi estoja, joissa jälkiruoka- pöytää koristaa pohjanmaalla tehty Tarta de Santiago. — Tuhti mantelikakku valmistetaan paikallisessa lei- pomossa. Asiakkaat ovat sano- neet, että suu on tullut makeaksi, Pihvipaikka Matadorin ravintolapääl- likkö Miia Keski-Nikkola kertoo. Jos rahat tai aika eivät riitä Espanjan- matkaan, mikään ei estä valmistamasta Santiagon kakkua itse seinäjokelaisen ravintolan reseptillä. Sitten vain suunna- taan kakku eväskorissa pienelle pyhiin- vaellukselle. Mies-tokaisuja Pyhiinvaeltajan eväs Tarta de Santiago 1,5 dl sokeria 100 g voita 2 kananmunaa 200 g jauhettuja manteleita voita ja vehnäjauhoja vuokaan tomusokeria koristeluun Vatkaa pehmeä voi ja sokeri paksuksi massaksi. Lisää kananmunat ja vat- kaa vaahdoksi. Lisää mantelijauhe ja sekoita. Levitä vuoan sisäpinnalle sulatet- tua voita ja vehnäjauhoja. Laita vuoka pariksi minuutiksi jääkaappiin. Kaada taikina vuokaan ja paista 180-astei- sessa uunissa 20–25 minuuttia. Kumoa kakku alustalle ja jäähdy- tä. Aseta kakun keskelle pahvista lei- kattu Jaakobin risti. Siivilöi kakun pin- nalle runsaasti tomusokeria ja nosta pahviristi pois kakun päältä. ● ● ● ● ● ● T i m o S a a r i n e n ”Seurakunnan leireillä toteutuu moni harvi- naisen laadukas asia. Saa olla toisten kanssa, saa levätä, saa vähän häröilläkin.” Kasvatuksen ja nuorisotyön työalasihteeri Jarmo Kokko- nen Villi-lehdessä /2010 Leipienheittelyä jokainen järVi-suoMessa lapsuu- tensa viettänyt muistaa kesäkisai- lujen klassikon: leipienheittelyssä otetaan mittaa miehestä, ranteen notkeudesta ja heiton tarkkuu- desta. Etsitään ensin littanaksi soiku- laksi hioutuneita kiviä ja heitetään niitä kiertoliikkeen kera vaakasuun- taan järven pintaan. Sitten laske- taan, montako pomppua eli leipää kivi hyppäsi, ennen kuin upposi veteen. Marcus Minucius Felix puo- lestaan on varhainen kristillinen kirjoittaja, jolta tunnetaan vain teos Octavius. Kristinuskon puolus- tus. Siinä kaksi herraa, Octavius ja Caecilius, väittelevät kristinuskosta ja Octavius saa lopulta argument- tiensa pätevyydellä Caeciliuksen kääntymään kristityksi. Mitä tekemistä näillä kahdella klassikolla on keskenään? Marcus Minucius Felix on toden- näköisesti historian ensimmäinen leipienheittelyä kuvannut kirjoit- taja. Teoksen alussa päähenkilöt jäävät meren rannalle ihailemaan ”poikia, jotka leikittelivät kilvan hei- tellen litteitä kiviä mereen”. Kirja kertoo pelin säännöt, jotka ovat ihan samat edelleenkin. Sen enempää leipiä ei kirjassa heitellä, jos ei sitten tulkita, että miesten väittelykin on kuin leipienheittely- kisa, kuten teologian tohtori Pauli Annala on todennut. Leipäkivi lähtee… Miehet kohtaavat. Mantelikakku eväskoriin ja matkaan! V i l l e H y t ö n e n 