Keskustelu katolisessa kirkossa tapahtuneista seksuaalisista hyväksikäytöistä on avannut patoja myös luterilaisessa kirkossa ja sitä lähellä olevissa yhteisöissä. Hyvä niin, sillä yksikin hyväksikäyttötapaus on liikaa. Ilmi tulleet tapaukset on syytä saattaa poliisin tutkittavaksi ja tekoihin syyllistyneet tuomiolle.

Kirkkohallitus on saanut satakunta yhteydenottoa, joista alle 20 liittyy kirkon työntekijöihin ja loput herätysliikkeiden ja seurakuntien maallikkovastuunkantajiin. Ajallinen perspektiivi on suuri. Vaikka tapauksia on myös lähivuosilta, monet ulottuvat vuosikymmenten taa. Kun kirkossa on tälläkin hetkellä 21 500 työntekijää ja kymmeniätuhansia vapaaehtoisia, olisi tilastollinen mahdottomuus, että pedofiliatapauksia ei löytyisi lainkaan. Jos samalla kammalla tutkittaisiin urheiluseuroja, kouluja ja muita tahoja, joissa ollaan lasten ja nuorten kanssa tekemisissä, niin varmasti samanlaisia otsikoita saisi myös niistä. Tietty osa ihmisistä on ikävä kyllä seksuaalisesti kieroutuneita — usein siksi, että on lapsena joutunut itse hyväksikäytetyksi.

Uskonnollisessa yhteisössä tapahtuneissa hyväksikäytöissä on kuitenkin oma lisäpiirteensä: hengellisen auktoriteettiaseman väärinkäyttö. Siksi tapaukset ovat vieläkin inhottavampia. Miksei tätä voisi ottaa huomioon rangaistuksia annettaessa?

Laissa säädetty kirkon pappien ehdoton rippisalaisuus on hyvä asia, mutta lastensuojelun ja sielunhoidon suhdetta on syytä pohtia tarkemmin. Lestadiolaisen herätysliikkeen pitäisi puolestaan erikseen käsitellä omaa laajaa synninpäästön käytäntöään, jota pedofiilit ovat osanneet käyttää hyväksi uhreja vastaan.

Nykyisin kirkossa edellytetään lasten ja nuorten parissa työskenteleviltä työntekijöiltä rikosrekisteriote. Tällä halutaan estää pedofiilien hakeutuminen kirkon palvelukseen. En usko, että nykyisistä työntekijöistä kovin runsaasti näitä tapauksia löytyy, mutta historiasta ja herätysliikkeistä kenties enemmän.

Yksi Suomen laissa ihmetystä herättävä asia on lapseen kohdistuvan seksuaalirikoksen vanheneminen. Nykyisin rikos vanhenee, kun uhri täyttää 28 vuotta. Miksi ihmeessä? Pedofilia jättää usein elinikäiset jäljet, ei siitä syyttämiselle pitäisi olla aikarajaa.