Eipä olisi uskonut, mitä yhden islantilaisen tulivuoren purkaus saa aikaan. Tuhkapilvi onnistui lamauttamaan suuren osan Euroopan lentoliikenteestä ja palautti maanosan tässä mielessä yli sadan vuoden taakse. Lukemattomat matkailijat ovat jääneet jumiin ja junat, laivat, bussit ja vuokra-autot ovat nousseet arvoon arvaamattomaan.

Eyjafjöll-tulivuoren purkaus osoitti kertaheitolla ihmisen haavoittuvuuden. Tiede ja tekniikka ovat mahdollistaneet meille mukavan elämäntavan, jossa loma- ja työmatkat tuhansien kilometrien päähän ovat mahdollisia hyvin vaivattomasti. Lopulta olemme kuitenkin luonnon armoilla. Kaukainen tulivuorenpurkaus riittää hiljentämään lentomelun Vantaan yltä ja saattaa ministerit tasaveroisiksi tavallisten kansalaisten kanssa. Ykkösluokan lentoliput vaihtuvat ahtaaseen autoon ruuhkaisilla maanteillä.

Tulivuorenpurkauksesta on seurannut paljon ikäviä asioita: kauan odotettujen ja pitkään säästettyjen matkojen peruutuksia, kotiinpaluun viivästymistä ja hankalia tilanteita työpaikoilla kun jumiin jääneiden työpanosta on jouduttu paikkaamaan. Puhumattakaan lentoyhtiöille aiheutuneista valtavista tappioista ja tilanteen jatkumisen aiheuttamasta epävarmuudesta. Itsekin mietin sitä, onko syytä vaihtaa heinäkuussa suunnitellun loman lentoliput hitaampaan kuljetustapaan vai luotanko siihen, että tulivuori rauhoittuu.

Mutta ehkä tästä voi seurata jotain hyvääkin, jos pysähdymme miettimään. Sen oivaltaminen, että ihminen ei ole kaiken keskus, vaan vain pieni osa suurta maailmankaikkeutta, tuo terveellistä nöyryyttä kaiken hybriksen keskelle. Kristittynä ajattelen, että elämä on suuremmissa käsissä, mutta arjen hyörinässä ja kalenteria täytellessä tietoisuus siitä unohtuu usein. Nyt olen osannut olla kiitollinen Suomen vakaasta maaperästä. Miltä tuntuisikaan asua tulivuoren juurella?

Toivon tietysti, että Eyjafjöll rauhoittuu pian eikä isompi naapuritulivuori purkaudu. Mutta entä jos tilanne jatkuukin pitkään, vaikka vuoden? Pakottaako se tarkistamaan kiireistä elämänrytmiämme ja ottamaan huomioon, että nyky-yhteiskunnan minuuttiaikataulu ei välttämättä toteudu? Elämä kun ei lopulta ole ihmisen hallittavissa.