Ennen pitkää ja hiljaista paastonaikaa, johon kuuluu katumus ja kieltäymys, on syytä ottaa elämästä kaikki ilo irti. Erityisen hyvin tämä on osattu Venetsiassa, joka on kuuluisa karnevaaleistaan. Karnevaaliperinne lienee alkanut siellä jo 1100-luvulla. Perinteisesti juhlinta aloitettiin heti tapaninpäivänä ja sitä jatkettiin aina laskiaistiistaihin asti.

Karnevaali-sana viittaa suoraan paaston alkuun: latinan ilmaus carne vale merkitsee lihan hylkäämistä. Lihan lisäksi paaston ajaksi hylättiin myös voi, kananmunat ja sokeri. Niitä tankattiin varastoon laskiaistiistaina, jonka tyypillisiä herkkuja olivat pannukakut ja vohvelit.

Toisinaan meno karnevaaleissa äityi hurjaksi. Siitä kertoo esimerkiksi vuodelta 1458 säilynyt säädös, jossa kielletään miehiä menemästä nunnaluostareihin naisiksi pukeutuneina.

Juuri sopivasti karnevaaliaikaan avautui Helsingissä Sinebrychoffin taidemuseossa näyttely Venetsia — naamiohuvien juhlaa. Se esittelee Venetsian karnevaalien historiaa, Commedia dell’Arte -teatteria ja veduta-maalauksia, jotka ovat yksityiskohtaisia kaupunkinäkymiä.

Nykypäivään näyttelyn kytkevät valokuvaajat Marjukka Vainio ja Carl Gustaf Hagström, jotka ovat kuvanneet karnevaalielämää ja naamioidensa taakse kätkeytyneitä ihmisiä. Näyttely on avoinna 23.5. asti.