Kuusikymmentä prosenttia Vantaan ruotsinkielisistä elää kaksikielisessä perheessä. Sellainen on myös Camilla ja Mika Simosen perhe. Tai oikeastaan kieliä on välillä tuplasti enemmän.

— Meillä puhutaan neljää kieltä: suomea, ruotsia, Etelä-Pohjanmaan murretta ja samaa ruotsiksi. Jos Camilla puhuu puhelimessa Närpiöön, siitä ei ymmärrä enää yhtään mitään, nauraa Mika Simonen.

Kun Mika ja Camilla tutustuivat toisiinsa, he ylittivät kielimuurin, jollaista Vantaalla on vaikea edes kuvitella.

Camillan kotikunta Närpiö on täysin ruotsinkielinen ja naapuripitäjä Teuva, josta Mika on kotoisin, taas suomenkielinen. Varsinkin takavuosina nuoriso kahinoi yli kielirajan, mutta nykyään voidaan pelata yhteisessä jääkiekkoseurassa.

— Kyllä sitä alkuun hiukan ihmeteltiin, mistä ja miten löysimme toisemme. Kun tutustuimme Vaasassa Rantarockissa, minä en osannut paljoakaan suomea eikä Mika ruotsia, Camilla kertoo.

— En voi vieläkään sanoa osaavani ruotsia. Suurimman osan kyllä ymmärrän, mutta puhuminen on yhä vaikeaa. Tosin tytöille tulee joskus sanottua jotain ruotsiksi, ja Camillan kotiseudun lehteä Syd-Österbottenia yritän hänen avullaan välillä lukea. Toki meillä on paljon ruotsinkielisiä ystäviä, Mika kertoo.

Lasten leikeissä kieli vaihtelee

Perheessä on päätetty, että lapset oppivat molemmat kielet. Niinpä isä puhuu 4-vuotiaalle Wilmalle ja 2-vuotiaalle Emmalle suomea ja äiti ruotsia. Tytöt puhuvat keskenään milloin mitäkin leikkien mukaan. Vaikka Camilla on sairaanhoitaja-kätilö ja Mika insinööri, niin lääkärileikkejä tytöt leikkivät suomeksi.

— Se johtuu varmaan siitä, että kun käymme lääkärissä, Camilla puhuu yleensä suomea, Mika arvelee.

Mika palaa vielä tutustumisajan muistoihin.

— Kieliongelmien takia syntyi välillä hauskoja tilanteita. Toinen ei välttämättä tarkoittanut aivan sitä, mitä tuli toisen kielellä sanoneeksi ja puhelinkeskusteluissa oltiin joskus pitkään hiljaa, Mika muistelee.

Camilla oppi kuitenkin melko nopeasti suomea ja käyttää sitä nykyisin työkielenään. Mutta esimerkiksi pankkiasioista sovittaessa hän tuntisi olonsa kotoisammaksi, jos virkailija puhuisi ruotsia.

— Suomea opiskeltiin koulussa, mutta kielioppia painotettiin liikaa puhumisen kustannuksella. Nyt on ollut jännä seurata, miten hyvin omat lapset oppivat molemmat kielet.

Rapujuhlia ei vietetä

Kun Simosilta kysyy, mikä perheen elämässä ja tavoissa on erityisesti suomenruotsalaista, on ensin hiljaista. Lopulta löytyy jotakin: Hufvudstadsbladetia tilataan pätkittäin, FST:tä seurataan jonkin verran, Ruotsin televisio näkyy ja perheessä vietetään lucianpäivää.

— Rapujuhlia ei vietetä, nauravat Simoset.

— Camillan kautta olen ottanut tavaksi katsoa Ruotsin euroviisut, mainitsee Mika.

Suomenruotsalaisuus tulee eniten esille sosiaalisten kontaktien kautta. Wilma käy ruotsinkielisen seurakunnan päiväkerhoa, Emma ja Camilla käyvät perhekerhossa ja joskus koko perhe menee yhdessä kirkkoon. Uusi löytö Mikalle on ollut ruotsinkielinen nuorisoseuratoiminta, joka Vantaalla on vahvaa ja jossa perhe on mukana.

Kummankieliseen kouluun lapset laitetaan?

— Ruotsinkieliseen. Sitä puoltaa sekin, että he pääsevät pieneen pitäjän kirkonkylän kouluun. Olemme ajatelleet, että vahvasti suomenkielisellä seudulla suomen oppii joka tapauksessa, vanhemmat vastaavat.

Vantaan kokoinen seurakunta

Vantaalla on kuusi suomenkielistä, mutta vain yksi ruotsinkielinen luterilainen seurakunta. Vanda svenska församlingin vt. kirkkoherra Carola Envallilla onkin selvä käsitys kaupungista.

— Meidän näkökulmastamme Vantaa on yksi alue. Vantaan oppii tässä työssä tuntemaan hyvin, sillä joudumme liikkumaan paljon kaupungin laidalta toiselle. Entinen diakonissamme sanoikin, että jos hän vaihtaisi joskus ammattia, hänestä tulisi taksikuski. Sen verran tutuiksi kujat olivat käyneet, Envall kertoo.

Envall on asunut Vantaalla vuodesta 1983. Hänen mukaansa omakielinen seurakunta on Vantaan ruotsinkielisille tärkeä hengellisesti, kulttuurisesti ja kielellisesti. Peruspalvelut, kuten lasten kerhot, rippikoulu, jumalanpalvelukset, kaste, vihkiminen ja hautaan siunaaminen pitää saada äidinkielellä.

Envallin mukaan suomenruotsalaisuus lyö leimansa seurakuntaelämään. Esimerkiksi ruotsinkielinen jumalanpalvelus ei ole käännös suomesta ruotsiksi vaan siinä on paljon omaleimaista.

— Virsikirjassa on yhteisten vir-sien lisäksi omia virsiä ja käytämme eri messusävelmiä, hän mainitsee.

Avoimet ovet ruotsinkielisen seurakunnan virastossa (Asematie 12) ruotsalaisuuden päivänä 6.11. klo 12–14.

Ruotsinkielisiä suomalaisia

• Ruotsinkielistä väkeä muutti keskiajalla Ruotsin itäosista Ahvenanmaan ja Turun saaristoihin sekä Pohjanmaan, Uudenmaan, Satakunnan ja Etelä-Karjalan rannikkoseuduille.
• Nykyisin suomenruotsalaisia on noin 287 000 eli runsaat 5,4 prosenttia väestöstä. Ruotsin kieli on perustuslaissa määritelty Suomen toiseksi kansalliskieleksi.
• Yksikielisiä ruotsinkielisiä kuntia on 19. Kaksikielisiä kuntia, joissa ruotsi on enemmistökieli, on 14. Kaksikielisiä kuntia, joissa enemmistön kieli on suomi, on 20.
• Eniten ruotsinkielisiä on Helsingissä, yli 35 000.
• Vantaalaisista ruotsinkielisiä oli vuoden alussa 5841 eli 3 prosenttia.
• Vielä vuonna 1950 joka neljäs vantaalainen puhui ruotsia. Ruotsinkielisen väestön prosentuaalinen osuus on sen jälkeen laskenut nopeasti kaupungin kasvaessa. Määrällinen lasku on ollut hitaampaa. Vuonna 2040 ruotsinkielisiä arvioidaan asuvan Vantaalla 5100.
• Vantaalla on neljä ruotsinkielistä alakoulua. Helsingin pitäjän kirkonkylään vuonna 1825 perustettu Kyrkoby skola on Suomen vanhin toimiva koulu. Ruotsinkielinen yläkoulu ja lukio sijaitsevat niin ikään kirkonkylässä, joka on tärkeä henkinen ja kulttuurinen keskus Vantaan ruotsinkielisille. Sinne toivottaisiin myös omaa seurakuntataloa.
• Prosentuaalisesti eniten ruotsinkielisiä on Vantaan maaseutualueilla, kuten pitäjän kirkonkylässä 26,4 prosenttia, Sotungissa 19,3 prosenttia ja Keimolassa 18 prosenttia. Määrällisesti eniten ruotsinkielisiä asuu isoissa taajamissa. Martinlaaksolaisista ruotsia puhuu äidinkielenään yli 500 eli 4,5 prosenttia.
• Ruotsalainen kansanpuolue sai Vantaalla kunnallisvaaleissa 2838 ääntä. Sillä on kaksi kaupunginvaltuutettua. Vahvin kannatus puolueella oli Sotungissa ja Keimolassa.
• Suurin ruotsinkielinen lehti on Hufvudstadsbladet, jonka levikki on 51 000. TV-kanava FST5:n suosituimpia ohjelmia ovat Bettina S. — Muilla mailla ja Strömsö, joita katsovat myös suomenkieliset.