Eero Erosella, 65, on takana rikkonainen yö. Hän heräsi kaksi kertaa auttamaan Raili-vaimoa, joka tarvitsi apua asennon vaihtamisessa. Mies toimii aivohalvauksesta toipuvan puolisonsa omaishoitajana.

Ilman näitä yöheräämisiä Eero Eronen olisi nukkunut läpi yön, muttei olisi välttämättä herännyt levänneempänä. Leppoisasti juttelevasta eläkeläisestä ei näy väsymyksen aiheuttamaa ärtymystä, mutta välillä keskittyminen herpaantuu ja muisti pätkii. Nämä kielivät hänen unihäiriöstään.

Äänekäs, katkonainen kuorsaaminen johti Eero Erosen unisairauden jäljille. Raili Eronen oli tottunut vuosien varrella miehensä jokaöiseen kattoa nostattavaan krohinaan, mutta pitkät hengityskatkokset kuorsausten välillä alkoivat huolestuttaa häntä.

Myös yövieraat huomauttelivat isännän äänekkäistä unenlahjoista. Aikuinen tytär pyysi kerran kyläillessään, että isä menisi nukkumaan vasta hänen jälkeensä, koska tämän kuorsaus vaikeutti nukahtamista.

Liian pitkät hengityskatkokset

Viitisen vuotta sitten Eero Eronen oli puolisonsa mukana lääkärin vastaanotolla, jossa vaimo mainitsi miehensä kuorsaamisesta. Lääkäri pyysi tarkkailemaan öisten hengityskatkosten pituutta. Raili Eronen toimi ohjeiden mukaan ja laski rauhallisesti hengitysten välejä.

Kesti kuitenkin lähes kaksi vuotta ennen kuin Eero Erosen pääsi tarkempiin tutkimuksiin, joiden perusteella hänellä diagnosoitiin uniapnea.

— En osannut ajatellakaan, että minulla olisi joku unisairaus, hän sanoo.

Unihäiriöistä tutuin ja yleisin on unettomuus, josta kärsii arviolta noin miljoona suomalaista. Unettomuudella tarkoitetaan nukahtamisvaikeuksia, katkonaista unta, liian varhaista heräämistä tai yöunen huonoa laatua.

Uniapneassa ongelma on toisenlainen. Yöllisen kuorsaamisen ja hengityskatkosten lisäksi jatkuva pitkäaikainen väsymys voi johtaa siihen, että potilas torkahtelee pitkin päivää. Eero Eronen kertoo nukahtavansa helposti television ääreen, ja useamman kerran hän on herännyt tietokoneen näppäimistön päältä hiiri kädessä.

Ylipainoisten keski-ikäisten vaiva

Uniapnea on yleisintä ylipainoisilla keski-ikäisillä miehillä. Kaulan ja nielun alueelle kertyy ylimääräistä rasvaa, joka tekee ilmatiet ahtaiksi, mikä puolestaan aiheuttaa hengityskatkoksia ja kuorsausta. Uniapnean on havaittu olevan riskitekijä sepelvaltimo- ja verenpainetaudeille.

Eero Eronen sai ohjeet muuttaa elämäntapojaan. Hän esittelee ruokavalio-ohjeita, joissa neuvotaan lisäämään kasviksia ja vähentämään rasvaa.

— Myös liikuntaa pitäisi lisätä, mutta se on hieman vaikeaa omaishoitajalle, hän kertoo.

Uniapneaan käytetään nenän kautta annettavaa ylipainehengityshoitoa eli CPAP-hoitoa. Laitteeseen kuuluvan nenämaskin kautta hengitetään huoneilmaa pienellä ylipaineella, mikä estää hengitysteiden tukkeutumista unen aikana. Maski asetetaan kasvoille yön ajaksi.

— Tähän maskiin tottuu niin kuin silmälaseihin tai tekohampaisiin, Eero Eronen toteaa nauraen.

Vertaistukea Unituvalta

Eero Eronen toimii puheenjohtajana Vantaan Uniyhdistyksessä, joka on Uniliiton paikallisyhdistys. Uniliitto valvoo unihäiriöisten etua, jakaa tietoa unihäiriöistä ja järjestää koulutus-, tiedotus- ja neuvontatilaisuuksia.

Vantaan Uniyhdistys järjestää kerran kuukaudessa Tikkurilassa Unituvalla tilaisuuden, jonne on vapaa pääsy kaikille kiinnostuneille.

— Pyydämme asiantuntijoita luennoimaan tai vain juttelemme ja parannamme maailmaa.

Eero Erosen uniapnea on hallinnassa. CPAP-laite ei paranna sairautta, mutta parantaa unen laatua. Unilääkkeitä uniapneaa sairastavat eivät syö, mutta Eero Erosen apuna ovat toisenlaiset pienet valkoiset pillerit.

— Niitä popsin, jotta pysyn hereillä päivällä.

Eero Eronen toteaa, että parempaan suuntaan on menty.

— Vieläkö muuten kuorsaan? hän kysyy vaimoltaan.

— Et niin paljon kuin ennen, Raili vastaa hymyillen.

Vantaan Uniyhdistyksen Unitupa ke 11.11. ja 9.12. klo 14–16 Vapaa-ajankeskus Violassa, Orvokkirinne 4.