Torsti Lehtisen esseet liikkuvat monella suunnalla. Kirjoittaja pohtii niin vapautta, Jumalan olemusta kuin kuolemaakin. Lehtisen oppineet viittaukset ja pohdinnat liittyvät luontevasti osaksi konkreettisia havaintoja. Maaperä vaihtelee afrikkalaisesta Beninistä Lapin sydänmaihin, välillä piipahdetaan Kallion Tenkka-ravintolassa.

Kirjan nimi viittaa ajatusleikkiin: olisitko mieluummin onnellinen sika vai onneton pohtija Sokrates? Onni ei sittenkään ole kaikille ylin arvo.

Vapaus sen sijaan on, ainakin Lehtiselle. Mitkä ovat sen rajat? Nälästä kärsivää ei voi pitää vapaana. Ja toisaalta, kuinka vapaa on ihminen metsästäessään aineellista hyvää, vaikka kaikkea on jo yllin kyllin?

Filosofi Kierkegaard kyseenalaisti aikanaan tapakristillisyyttä. Samassa hengessä kirjoittaa Lehtinen, joka on tutkinut ja suomentanut Kierkegaardin teoksia. Jumalasta Lehtinen puhuu kaipauk-sen ja toivon käsittein.

Koskettava on kuvaus siitä, mitä ortodoksi Lehtinen kokee jumalanpalveluksessa. Silloin mielen kaaos paljastuu itselle. Jumalan läpivalaisemana omat ajatukset eivät ole kauniita, mutta tosia ne ovat. Tähän kytkeytyy vapauden ajatus: kun uskaltaa nähdä, tulee vapaaksi. Ja lopulta pitkä jumalanpalvelus myös rauhoittaa.

Kirjoittaja on koko ajan matkalla, elämän tarkoitusta hakemassa. Samalla hän on kiinni kielessä, joka ei elämän mystistä ulottuvuutta ikinä täydellisesti tavoita.

Lehtisen viisaiden kirjoitusten parissa lukija voi virkistää aivotoimintaansa ja sulatella elämän suuria kysymyksiä — sekä tutustua Torsti Lehtinen -nimisen miehen maailmaan.