Kuvataiteilija Olga Palomäki on yli kymmenen vuotta kuljeskellut umpeenkasvaneita polkuja etsien ja kuvaten hylättyjä taloja. Mikä häntä autiotaloissa niin ravistaa?

— Talojen hiljaisuus ja yksinäisyys, kauneuden löytäminen hylätyn ja unohdetun keskeltä. Säröistä ikkunoissa, repaleisista tapeteista ja homeen kuvioimista ikkunaverhoista syntyy ajan kertoma tarina.

Palomäen mukaan jokainen talo on yksilö. Pysäyttävimpiä ovat talot, joissa tulee tunne siitä, että elämä on pysähtynyt hetkessä: astiat, koriste-esineet ja huonekalut on hylätty paikoilleen. Esineiden avulla pystyy päättelemään, millaisia asukkaat ovat olleet. Joskus asukkaiden kuoleman syykin on näkyvillä. Joskus taas asukkaat eivät ole jättäneet jälkeensä paljoakaan, mutta taiteilijan mielikuvitus jatkaa tarinaa.

Entä mitä autiotalojen ikuistaja pitää Dingo-yhtyeeen takavuosien hitistä Autiotalo?

— En ole koskaan välittänyt kyseisestä kappaleesta.

Olga Palomäen näyttely Still — Hylättyjen paikkojen arkisto 13.9. saakka Galleria Gjutarisssa, Vanha Kuninkaalantie 6