Monen perheen nuoriso, mukaan lukien omani, tapetoi seiniänsä synkkääkin synkemmillä bändijulisteilla. Kuvien muusikoilla on asian mukaiset tummanpuhuvat vermeet yllä, eikä heitä näytä paljon naurattavan. Minua tuo totisuus joskus tahattomasti hihityttää, muttei sillä liene niin väliä, aika on ajanut rock-tyyliasioissa jo tämän tätösen yli. Ja jottei lajityyppi jää epäselväksi, täytyy bändillä olla uskottava nimi. On Turmion kätilöt, Deathstars, Ajattara, My Dying Bride, Korpiklaani ja niin edelleen.

Yksi hevikansan suosituimmista tapahtumista on hienosti järjestetty festivaali, nimeltään osuvasti Tuska. Juhlakansan vaatetus on pääsääntöisesti mustaa.

Miksi tämä synkistelevä hevityyli uppoaa niin luontevasti juuri suomalaisiin? Onko kyse verenperinnöstä, kulttuurista vai karuista luonnonolosuhteista? Ainakin sillä on hyvin pitkät perinteet.

Vierailin kesällä pienellä paikkakunnalla elämäni ensimmäistä kertaa tavallisissa körttiseuroissa. Tilaisuus alkoi hilpeällä puheensorinalla. Sitten alkoivat hyvät puheet ja virret vuorotella. Laulu kajahti komeasti pimeän pirtin hirsiseinistä. En tiedä oliko sattumaa, että kaikki illan virret kertoivat elämän kärsimyksistä, kurjuudesta ja jatkuvasta ikävästä. Sitä synkkyyden määrää!

Siionin virret heijastavat syntyaikansa yhteiskunnan tilaa. Talonpoikien ja torppareiden, joiden juhlapuku oli musta körttipuku, elämä oli todella köyhää ja kurjaa. Körttiläisyydelle oli tilausta ja kaikupohjaa. Ja miksikäs elämä olisi muuttunut? Niillä, joilla menee kehnosti, tulee tämän laman jäljiltä menemään luultavasti vielä kehnommin. Hyväosaiset selviytyvät kenties pienemmin naarmuin.

Kovin monet laman runtelemat eivät kokoonnu enää körttiseuroihin, vaan lähiöbaareihin. Siellä veisataan niin oman aikamme Siionin virret kuin työväen- ja kansanlaulutkin. Jukeboksin säestämänä, syvällä kokemuksen rintaäänellä saattaa ilmoille kajahtaa vaikkapa Trio Niskalaukauksen kappale Surupuku: "Mutta jos maailma jatkaa pimeän matkan taivallustaan, ylläni on surupuku ja se surupuku on musta." Kuulostaa ihan körttivirreltä!