Jeesus edellytti seuraajiltaan, että heidän oli luovuttava kaikesta, jos he halusivat olla hänen opetuslapsiaan.

Nykyelämässä kaikesta luopuminen ei kuulosta kovin populaarilta. Minkä asian tähden haluaisimme panna koko elämämme likoon? Irti päästäminen kysyy sisäistä vapautta ja luottamusta. Niin kauan kuin meillä on jotain menetettävää, haluamme pitää siitä kiinni usein viimeiseen asti. Pelkäämme, että elämämme menee kaiken sen myötä, mistä pidämme kiinni.

Asiat, joista pidämme kiinni, voivat olla sinänsä hyviä asioita. Niinhän ne olivat opetuslastenkin kohdalla. Hyvät asiat voivat muuttua murheen asioiksi, jos takerrumme niihin kuin koko elämämme olisi riippuvainen niistä.

Elämän hyvistä asioista nauttiminen ei ole ongelma. Esteeksi se tulee, jos emme osaa panna omia asioitamme sivuun, kun lähimmäisen tarve niin vaatii. Jos meillä on sisäistä vapautta, voimme samaistua toiseen osaan ja vastata hänen tarpeisiinsa pakotta ja halusta. Tarvitsemme sisäistä vapautta ja rohkeutta tarkistaa elämäntapaamme, että elämä olisi kaikille mahdollista vielä sukupolvien päästä.

Terveellinen irtipäästämisen harjoitus on ajankäyttömme tarkastelu. Mille annamme aikaamme? Miten työn, perheen ja muun elämän vaateiden keskellä voisi olla aikaa hengähtää ja ajatella? Onko meillä omaa aikaa ja onko meillä vapaus luopua siitä?

Jos sinulla on riittävästi sisäistä hiljaisuutta, olet kotonasi kaikkialla ja voit kulkea kevyin varustein. Luoksesi tuleva ei ole häiriöksi, vaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan.