Yhdysvaltalainen toimittaja A. J. Jacobs päätti elää vuoden Raamatusta löytyviä neuvoja noudattaen. Jacobs luki Raamatun kannesta kanteen ja löysi sieltä yli 700 ohjetta ja sääntöä. Kokemustensa pohjalta Jacobs kirjoitti kirjan Raamatullinen vuosi.

Jacobs esimerkiksi antaa partansa kasvaa, koska Kolmannessa Mooseksen kirjassa kielletään parran turmeleminen leikkaamalla.

Vanhan testamentin mukaan aviorikoksen tekijät on kivitettävä. Koska Raamatussa ei kerrota, minkä kokoisia kivien pitää olla, Jacobs ratkaisee ongelman heittämällä avionrikkojaa pienellä kivenmurusella rintaan.

Mitä tämä tällainen on?

Tikkurilan seurakunnan pastori Heikki Lepän mukaan Jacobsin kokeilu on tyypillinen esimerkki periamerikkalaisesta tavasta suhtautua asioihin.

— Kirja kertoo enemmän amerikkalaisesta fundamentalismista kuin Raamatusta, Leppä toteaa.

Luterilaiselle kirkolle suuret linjat ovat yksittäisiä sääntöjä tärkeämpiä.

— Jos Raamattua haluaa noudattaa kirjaimellisesti, pitäisi elää Raamatun maailmassa eli antiikin ajan Lähi-idässä. Sen yhteiskunnan kulttuuri, moniavioisuus, väkivalta ja orjuus luultavasti järkyttäisivät nykyajan ihmistä, Leppä sanoo.

Mutta mistä tavallinen ihminen voi tietää, mikä Raamatun säännöistä on edelleen tärkeä ja mikä ei? Vai voiko valita vain itselleen mieleisiä ohjeita ja noudattaa niitä?

— Hyvänä ohjenuorana voi pitää kysymystä, mikä toteuttaa lähimmäisenrakkautta ja oikeudenmukaisuutta. Tätä voi soveltaa paitsi lähimpiin ihmissuhteisiin, myös työelämään ja globaaleihin kysymyksiin, Leppä pohtii.

Hänen mukaan Raamattu ei ole mikään manuaali, josta löytyy vastauksia suoriin kysymyksiin.

— Mutta Raamattu on mainio elämäntaito-opas, koska se kertoo ihmisestä. Siitä voi oppia erilaisia, yllättäviäkin asioita, jos sitä lukee avoimin mielin.