Potilasraportin sijaan nuori esikoiskirjailija Stefan Merrill Block on kirjoittanut runollisen fiktion sukunsa kirouksesta, varhain alkavasta Alzheimerin taudista. Kirjassa nuori poika lähtee seuraamaan varhain sairastuneen äitinsä geneettisiä jälkiä paljastaakseen sairauden kehityksen. Kertomus muodostuu jännittäväksi löytöretkeksi sekä taudin juurille että suvun omalaatuiseen tarinaperintöön.

Toisaalla tautigeenin perineet veljekset, kyttyräselkäinen Abel ja normaali Paul, rakastavat samaa naista. Kirjassa toteutuu mitä lyyrisin ja liikuttavin tosirakkauden tarina, kiihkolla ja intohimoilla kirjoitettu. Pinnallisina aikoinamme on herkullista lukea näin suuresta uskollisuudesta ja palvonnasta!

Alzheimer-potilaiden omaiset saavat ehkä eväitä tästä fiktiota ja faktaa yhteenkutovasta romaanista. Välillä taudinjäljitys on kuitenkin liiankin yksityiskohtaista pitkine ja perusteellisine oire- ja tapausselostuksineen. Omaisten työn rankkuus käy hyvin selväksi, samoin kuin varhain sairastuneiden epätoivoinen pahenevien oireiden odotus.

Romaani etenee kuin trilleri. Salaisuuksia punotaan ja puretaan lakkaamatta.

Kirjan sanoma on kaikessa karuudessaankin humanistinen: ihminen on enemmän kuin sairautensa ja ansaitsee loppuun asti kunnioittavaa kohtelua.