Me sen sijaan julistamme ristiinnaulittua Kristusta. Juutalaiset torjuvat sen herjauksena, ja muiden mielestä se on hulluutta, mutta kutsutuille, niin juutalaisille kuin kreikkalaisillekin, ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus.
1. Kor. 1:23–24

Mikä voisikaan olla ilahduttavampaa kuin löytää postilaatikostaan kutsu hyvän ystävän järjestämiin juhliin? Luvassa olisi iloista yhdessäoloa ja hetken hengähdys arjen oravanpyörästä. Kuulostaa hyvältä.
Meistä jokainen on siinä onnellisessa asemassa, että olemme saaneet kuulla evankeliumin Jeesuksesta omalla kielellämme vailla pelkoa. Saamme kokoontua vapaasti kirkkoihin kuulemaan Jumalan sanaa, olemaan hänen hoidettavinaan ja laulaa täydestä sydämestämme. Usein pidämme tätä itsestään selvänä ja unohdamme, että näin ei ole joka puolella maailmaa.
Sanoma Jeesuksesta ja hänen rakkaudestaan meitä vajavaisia ja monin tavoin rikkinäisiä ihmisiä kohtaan on meille pelastusrengas kaoottisen maailman keskellä. Kun Pyhä Henki saa avata silmämme näkemään ja korvamme kuulemaan, mitä Jeesus on puolestamme ristillä tehnyt, putoavat taakat pois sydämeltämme. Vasta kun myönnämme, ettemme voi omin voimin ja järkemme avulla hallita elämäämme, meistä tulee oikeasti vapaita. Kun ihminen kasvaa pieneksi, saa Kristus kaikessa rakkaudessaan kasvaa hänen sydämessään suureksi.
Sinut ja minut on jo kasteemme hetkellä kutsuttu niin suuriin ja mahtaviin pitoihin, että emme täällä maan päällä voi sellaisia edes aavistaa. Lahjoja emme voi juhlien isännälle antaa, vain tyhjät kätemme. Silloin saamme kohdata Herran kasvoista kasvoihin ja lausua turvallisesti: Kiitos suuresta lahjastasi Jeesus, minun Vapahtajani.

Ensi sunnuntai on 2. sunnuntai ennen paastonaikaa. Sen aihe on Jumalan sanan kylvö. Alttarilla on vihreä liina ja kaksi kynttilää. Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 44:2–5, Jes. 5:1–7, 1. Kor. 1:20–25 ja Matt. 13:31–33.