Yhteisvastuukeräyksen tulos on hyvä mittari, kun tutkitaan suomalaisten asenteita erilaisia ihmisryhmiä kohtaan.

Kun keräyksen kohteena ovat lapset tai vanhukset, kukkaron nyörit ovat herkemmässä kuin silloin, kun Yhteisvastuu nostaa esille asioita, joissa joudumme vastakkain omien ennakkoluulojemme kanssa. Tällaisia vaikeita kohteita on vuosien varrella ollut useita, esimerkkeinä ylivelkaantuneet ja vankilasta vapautuneet vangit.

Tänä vuonna Yhteisvastuukeräyksen kotimaisena pääkohteena ovat vaikeasti työllistettävät maahanmuuttajat. Heidän auttamiseensa menee keräystuotosta viidesosa, mutta heillä on päärooli keräyksen mainoskampanjassa ja julisteissa.

Hyvä perustelu tälle on se, että keräyksen tavoite on nostaa esille ilmiöitä ja vaikuttaa enemmän kuin mihin keräys pelkästään rahallisesti pystyisi. Tässä tapauksessa tavoitteena on saada työnantajat, mukaan lukien kirkko itse, miettimään, ovatko syyt olla palkkaamatta maahanmuuttajia todellisia vai tekosyitä. Varsinkin, jos maahanmuuttajalla on tehtävään sopiva ammattitaito ja riittävä suomen kielen taito. Ja jos ei ole, niin silloin kotoutumista Suomeen tuetaan parhaiten auttamalla heitä oppimaan suomea. Kielitaito on työvoimaviranomaistenkin mukaan ensimmäinen askel suomalaisille työmarkkinoille.

Keräyksen kohdetta suunniteltaessa lama ei ollut tiedossa. Nyt on, ja tietysti suomalaisten päähuolena ovat lisääntyvät lomautus- ja irtisanomisilmoitukset. Tässä on kuitenkaan turha rakentaa vastakkainasettelua kantaväestön ja maahanmuuttajien välille. Jälkimmäiset ovat vain pieni osa työvoimasta, vaikkakin monilla aloilla oleellinen osa. Esimerkiksi hoitajina, siivoojina ja bussikuskeina suorastaan tarvitsemme heitä, it-alasta ja muista asiantuntija-aloista puhumattakaan.

Laman mentyä jossain vaiheessa ohi on olennaista, että meillä on maahanmuuttajia, jotka ovat aktiivisesti mukana suomalaisessa työelämässä. Kun väki Suomessa vanhenee, maahanmuuttajien rooli korostuu. Mahdollisimman monen maahanmuuttajan pääsy työelämään on tärkeää myös siksi, ettei suomalainen yhteiskunta ghettoudu. Puhumattakaan siitä, että työnsaanti on tärkeää heidän ihmisarvonsa vuoksi.