"Ehkä" ja "ehkä ei" ovat vastauksia, joita perheneuvonnassa annetaan kysymykseen "kannattaako meidän erota?".

— Sitten mietitään, mitä pari on jo yrittänyt yhdessä ja erikseen, ja mitä kumpainenkin toivoisi toisen tekevän. Jotkut tulevat perheneuvontaan vasta, kun ovat jo puoliksi ulkona suhteesta. Joillakin taas on tapana uhkailla erolla tämän tästä, perheneuvoja Lauri Anttila kertoo.

Hän varoittaa, että erouhka on kova ase, jota ei kannattaisi pikkuriidoissa käyttää. Voi käydä niinkin, että aikansa uhkailua kuunneltuaan toinen ottaa ja hakee eroa.

— Pettymyksiä, väärinymmärryksiä, loukkaantumisia, aliarvostamista, vieraantumista, luettelevat Anttila ja hänen kollegansa Paula Ruotsalainen eroaikeiden taustaa.

Luettelo voisi kuulua näinkin: lasten syntymät, äidin töihinpaluu, lasten koulunalku tai murrosikä, tyhjä pesä.

Tai näin: kun koetaan, että toinen, itse tai suhde on muuttunut — tai ei ole muuttunut.

— Ihmiset kasvavat avioliiton aikana, ja se vaikuttaa liittoon. Toisaalta jotkut ongelmat voivat pahentua aikaa myöten, Ruotsalainen toteaa.

Anttila muistuttaa, että ero on harvoin väistämätön.

— Uskon pieniin muutoksiin, joilla on isoja seurauksia. Voi tuntua pieneltä jutulta alkaa ajatella toisesta, että "se saa olla noin". Mutta sen vaikutukset ovat valtavia. Jos riidassa ei jankkaa jääräpäisesti omaa asiaansa, vaan yrittää kuunnella, mitä toinen sanoo, muutos voi olla iso.

Aina muutos ei riitä, vaan päädytään eroon. Anttila sanoo, että erovaiheessa on turha odottaa toiselta osapuolelta ymmärrystä, niin pahasti tunteet ja edut menevät eri suuntiin. Sotkuja aiheuttavat lapset, raha ja mahdolliset kolmannet osapuolet.

— Asioita on vaikea käsitellä järkevästi, kun samanaikaisesti on monia voimakkaita tunteita: kaipuuta, katkeruutta, kostonhalua, vihaa ja rakkautta, Ruotsalainen lisää.

Sopivassa suhteessa -sarjassa perheneuvojat  Paula Ruotsalainen  ja Lauri Anttila pohtivat parisuhteen ikuisuuskysymyksiä.