Daavidin valtakunnasta ja messiaanisesta Daavidin Pojasta seminaarityöni tehneenä haluaisin vastata Saili Kennan (VL 15.1.) pyyntöön oikaista hänen käsitystään Messiaan daavidilaisuudesta. Siteerattu raamatunkohta (Matt. 22:41-46) tosiaan näyttää kyseenalaistavan sen.

Kaikkien evankelistojen nimenomainen tarkoitus on osoittaa, että Jeesus on Messias Daavidin Poikana. Matteus aloittaa evankeliuminsa antamalla Jeesukselle tittelin Daavidin Poika ja todistaa tämän sitten sukuluettelollaan, joka jakautuu kolmeen 14 sukupolven ryhmään. Daavidin eli DVD:n hepreankielinen lukuarvo onkin sopivasti juuri 14.

Matteuksen evankeliumin luvuissa 9, 15 ja 20 Jeesukselle huudetaan "Daavidin Poika, armahda", luvussa 21 "Hoosianna, Daavidin Poika". Jeesus ei vastustele.

Luukas kertoo, kuinka enkeli Gabriel lupasi Jeesuksen perivän isänsä Daavidin valtaistuimen ja Sakarias laulaa Jumalan nostaneen pelastuksen Daavidin huoneesta. Johanneksen evankeliumin 10. luvun viittaukset hyvään paimeneen muistuttavat siitä, kuinka Daavid paimensi isänsä lampaita ja kuinka Jumala profeettojen kautta lupasi Daavidin taas palaavan kuninkaaksi ja paimeneksi Israelille.

Entä sitten siteeratut vaikeat kohdat? Luukkaan tarkoituksena "näin luultiin" –kohdassa on neitseestäsyntymisen korostaminen, joka sekin sopii daavidilaisen kuninkuuden kontekstiin. Jeesuksen arvoituksessa taas lienee päämääränä vastaväittäjien hiljentäminen vaikealla kysymyksellä.

Vastaava kohta näyttää olevan tarina rikkaasta miehestä, jossa Jeesus ei ensivaikutelmasta huolimatta kiellä olevansa hyvä, vaan testaa kyselijänsä tarkoitusperiä. Jeesus ei kiellä olevansa Daavidin Poika, vaan täydentää fariseusten puutteellista raamatuntulkintaa opettamalla Messiaan olevan myös Daavidia suurempi, hänenkin Herransa.