Sodalla on säännöt, mutta sen ei pitäisi olla rajoituksetonta tappamista. Sodallakin on säännöt, jotka on kirjattu Geneven sopimuksiin.

Useissa viime aikojen sodissa, kuten nyt Gazan taisteluissa, humanitaarisen oikeuden perusperiaatteet on siirretty syrjään sotivien osapuolten tavoitteiden tieltä. Tällainen toiminta tekee sodankäynnistä entistäkin arvaamattomampaa ja julmempaa.

Terrorin ideana on aina ollut tuottaa kauhua siviiliväestölle ja rapauttaa vastustajan moraalia. Hamasin raketti-iskut ovat vuosien ajan terrorisoineet Israelin siviiliväestöä ilman, että siihen on maailmalla kummemmin puututtu. Ohjusiskut Israeliin näyttävät ikään kuin kuuluvan arjen uutisiin, eikä niin tietystikään pitäisi olla. Toisaalta Israelin toimeenpanema Gazan saarto on ruokkinut palestiinalaisten katkeruutta ja vihaa.

Jos tästä pattitilanteesta haluttaisiin päästä eteenpäin, pitäisi toteuttaa usean vuosikymmenen ajan mahdottomalta tuntunut yhtälö: taata yhtä aikaa Israelin turvallisuus ja palestiinalaisten oikeus omaan maahan ja ihmisarvoiseen elämään.

Koska Israel on demokraattinen valtio, sen pitäisi olla erityisen tarkka siitä, millä tavalla sen joukot sotaa käyvät — huolimatta siitä, miten vastustaja toimii. Geneven sopimusten mukaan punaista ristiä ja punaista puolikuuta pitäisi kunnioittaa, suojella siviiliväestölle suunnattuja avustus- ja lääkintätoimia ja taata sairaille ja haavoittuneille hoito. Lisäksi siviilien henkiinjäämiselle tärkeiden laitosten ja ympäristön tuhoaminen kielletään. Millä tavalla esimerkiksi Kirkon Ulkomaanavun tukema klinikka oli sotilaallinen kohde, joka oli välttämätöntä tuhota? Tai ambulanssit, joita myös on tulitettu?

Vaikka Hamasin taistelijat piiloutuisivat siviiliväestön joukkoon, ei omien sotilaiden suojelu oikeuta piittaamattomuuteen siviilien kärsimyksistä. Toisaalta osapuolten väitteitä on mahdoton varmistaa, koska Israel ei ole päästänyt sotatoimialueelle toimittajia. Sodassa kuolee yleensäkin ensimmäisenä totuus, mutta Gazassa tämä on oikein varmistettu. Siviilien kannalta ulkopuolisten silmien puute on huono asia ja uutisoinnin kannalta se antaa tilaa propagandalle. Tämä ruokkii vihan kierrettä, eikä ole Israelin etu.