Koko perheen odotus
Uusperheen vauva on äidille kolmas, isälle ensimmäinen.
Titta Franzèn-Hendrellin vatsa tuntuu jo painavalta. Muuten olo on hyvä. Toisin kuin kolmen ensimmäisen raskauskuukauden aikana, jolloin äiti voi pahoin ympäri vuorokauden eikä mikään ruoka pysynyt sisällä.
Silloin hän söi pelkkää mehujäätä viikon ajan. Kristian Hendrell joutui keskeyttämään työmatkan Tanskassa ja palaamaan kotiin aiemmin kuin oli sovittu.
13-vuotias isoveli Daniel odottaa jo innokkaasti vauvan tapaamista. Uusi tulokas varmasti tunnistaa hänen äänensä. Niin usein Daniel on huhuillut vauvalle ja koputellut äidin vatsaa. Kerran, kun Daniel kuulosteli vauvan touhuja äidin vatsan läpi, pikkuveli tai pikkusisko potkaisi isoveljeään suoraan korvaan.
Kaikki on jo valmiina vauvaa varten. Vaunut on ostettu ja pinnasänky entisöity. Iltaisin, kun äiti ja isä menevät nukkumaan, vauva alkaa liikkua. Silloin koko vatsa heiluu puolelta toiselle.
Aikuistunut äiti
32-vuotiaalle Titta Franzèn-Hendrellille pian syntyvä lapsi on kolmas. 34-vuotias Kristian Hendrell on tulossa isäksi ensimmäistä kertaa.
— Kyllähän se aika jännää on. En ole ollut tekemisissä ihan pienten vauvojen kanssa, Kristian kertoo.
Pariskunta tapasi toisensa viisi vuotta sitten. Titan pojista Christian täyttää pian 15 vuotta ja nuorempi Danielkin on jo aloittanut yläasteen. Kun Titta vertaa aiempia raskauksiaan nykyiseen, ainakin yksi asia on selvä.
— Olen aikuistunut paljon. Olin 17-vuotias, kun Christian syntyi.
Christianin ollessa vauva Titta odotti malttamattomana vauvan kasvamista. Osaisipa se jo kääntyä. Oppisipa pian ryömimään. Kunpa pääsisi jo syöttämään vauvalle soseita.
— Viisitoista vuotta kuulostaa pitkältä ajalta, mutta se on mennyt todella nopeasti. Uskon, että osaan nauttia tulevasta vauva-ajasta enemmän. Toisaalta uskon, että elämä vauvan kanssa sujuu jo rutiinilla, Titta miettii.
"Yritän olla läsnä oleva isä"
Kuultuaan raskausuutisen tuleva isä ryhtyi heti katsastamaan vauvalle vaunuja ja turvaistuinta. Titan mielestä hankinnoilla ei olisi ollut kiirettä, mutta Kristian oli toista mieltä.
— Ajattelin, että vauvalle olisi hyvä hankkia tarvittavia tavaroita pikkuhiljaa, ettei kaikkea tarvitse ostaa sitten kerralla.
Kristian sai Titalta luvan vaunujen ostoon kesän kynnyksellä. Niitä piti testata heti kotiin päästyä.
— Kokeilin, miten ne saa kasattua autoon. Kasaaminen kesti ensimmäisellä kerralla puoli tuntia. Siinä ajassa vauva olisi jo ehtinyt hermostua, Kristian arvelee.
Alusta saakka oli selvää, että Kristian menee synnytykseen mukaan.
— Menen mukaan ja yritän pysyä pystyssä, Kristian sanoo.
Hänelle on tärkeää saada viettää paljon aikaa tulevan vauvan kanssa. Suunnitelmissa on ainakin urheilemista ja rakentamista yhdessä.
— Yritän olla läsnä oleva isä. Läheiset ovat minulle hirveän tärkeitä. Tänäänkin olen puhunut oman isäni kanssa puhelimessa kolme kertaa.
Tilan tarve kasvaa
Synnytykseen on enää muutama viikko. Titta on jäänyt äitiyslomalle ravintolapäällikön työstä. Kotiin jääminen monen työvuoden jälkeen on tuntunut oudolta.
— Olen ollut vähän hukassa täällä. Olen siivoillut ja pessyt pyykkiä. En oikein tiedä, mitä minun kuuluisi tehdä, hän kertoo.
Sairaalakassia ei vielä ole pakattu, mutta mukaan otettavia vauvan vaatteita on jo mietitty.
Ennen vauvan syntymää oli tarkoitus saada pariskunnan kesämökin rakennusurakka päätökseen.
— Mökki ei taida ehtiä ihan valmiiksi ennen kuin vauva syntyy. Mökinteko näyttää kestävän muutaman viikon suunniteltua pidempään, Titta sanoo.
Minkälaista tukea Titta odottaa Kristianilta vauvan synnyttyä?
— Vaipanvaihdot ja imetykset varmasti sujuvat, kun olen niitä aikaisemminkin tehnyt. Eniten uskon tarvitsevani yhdessäoloa.
Perheen kasvaessa myös tilan tarve kasvaa. Ensi keväänä Titan ja Kristianin on tarkoitus aloittaa nykyisen kotitontin toiseen päähän uuden omakotitalon rakentaminen. Se on pariskunnan seuraava toteuttamista odottava unelma.
Ilta odottavalle perheelle to 25.9. klo 19 Hämeenkylän kirkolla. Paikalla terveydenhoitaja Kaisa Husu ja kätilö Mirka Kervinen.
