Lainoppinut ja Jeesus keskustelivat keskenään tärkeimmästä käskystä. Keskustelun tulos voidaan ilmaista tutuilla sanoilla: "Rakasta Herraa Jumalaasi kaikesta sielustasi, voimastasi ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi."

Rakkaudella on kolme kohdetta: Jumala, lähimmäinen ja ihminen itse. Kukaan ei rakasta toista, jos häntä siihen käsketään tai pakotetaan. Rakkaus syntyy vastauksena koettuun hyvyyteen, hyväksytyksi tulemiseen tai kauneuteen. Lempeä sana ja katse taltuttavat kiukun. Rakkaus saa tilaa ja sen mukana tulevat paikalle rauha ja ilo.

Kun ihminen oivaltaa tai kokee olevansa Jumalan rakastama, niin itsensä vähättely väistyy ja neuroottinen itsetehostuksen tarve poistuu. Ihminen vapautuu olemaan kokoisensa ja näköisensä. Hän tietää Jeesuksen sovitustyön riittävän, vaikka mokaileekin välillä suhteessaan Jumalaan, lähimmäiseen ja itseensä.

Jumalan Henki haluaa herättää meissä halun käyttää käsiämme, jalkojamme, silmiämme ja lompakkoamme niin, että Vapahtajan rakkaus tulee todeksi kauttamme. Toisen huomioiva elämäntapa on enemmän kuin pelkkien uskonnollisten tapojen tai velvollisuuksien noudattamista.

Lainoppinut ymmärsi tämän. Jeesus vahvisti lainopettajan saaman oivalluksen oikeaksi sanomalla: "Sinä et ole kaukana Jumalan valtakunnasta." Herra haluaisi antaa meillekin tämän rakkauden oivalluksen. Otammeko sen vastaan?

Ensi sunnuntai on 19. sunnuntai helluntaista. Sen aihe on Rakkauden kaksoiskäsky. Alttarilla on vihreä liina ja kaksi kynttilää. Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 119:1–8, 5. Moos. 10:12–13, 1. Joh. 2:15–17 ja Mark. 12:28–34.