Yhä useammassa suomalaisperheessä on vääränlainen koira. Ihminen pitää itseään luomakunnan kruununa, ja joskus eläin hankitaan heijastamaan tuota asemaa. Iso ja voimakastahtoinen koira on joillekin samankaltainen statussymboli kuin trimmattu keho tai musta maastoauto.

Kaisa Rastimon tuore lastenelokuva Myrsky osoittaa, miten koiran hankintaa ei kannata perustaa myöskään sääliin tai hetken huumaan. Elokuvassa perheen isä saa muurin murruttua itäberliiniläiseltä torilta ilmaiseksi suloisen, hylätyn koiranpennun. Hän tuo sen kotiin Suomeen ja siitä alkavat vaikeudet.

Selviää, että pentu on kaukasianpaimenkoira, jonka esivanhemmat ovat suojelleet paimenia suurpedoilta Kaukasus-vuoristossa jo vuosisatoja. Elokuva kertoo, miten 1900-luvun Euroopan poliittinen koneisto käänsi ihmisen parhaan ystävän ihmistä vastaan. Stalin käytti kaukasianpaimenkoiria pelottomina sotakoirina. Myöhemmin Berliinin muuria vartioi peräti 7000 kaukasianpaimenkoiraa.

Rastimon elokuva osoittaa tragikoomisesti, mitä tapahtuu, kun väärässä perheessä on väärä koira. Kukaan ei ota lemmikkiä komentoonsa, ja lopulta iso rohjake valtaa kodin sohvan ja pitää kaikkia vieraita vihollisinaan. Vain perheen kuopus, seitsenvuotias Muru on pelottoman ja itsenäisen koiran yläpuolella.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys (Hesy) törmää jatkuvasti väärin valittujen koirarotujen aiheuttamiin ongelmiin.

— Elokuvan lailla myös tosielämässä sattuu valitettavan usein, että säälistä tai harkitsemattomasti otettu lemmikki voi huonosti ja aiheuttaa omistajalleenkin hankaluuksia, sanoo Hesyn tiedottaja Riikka Suominen.

Harkitumpi tapa tutustua eläimiin on vierailla vaikkapa Hesyn tiloissa Itä-Pakilassa (Yhdyskunnantie 11), jossa asuu uutta hyvää kotia etsiviä kissoja, kaneja ja kilpikonnia. Koiriin yleisö ei pääse tutustumaan, sillä niille tahdotaan turvata kotirauha. Sunnuntaina 21.9. klo 14–17 Hesyssä on kuitenkin koirien muotinäytös ja rapsutettavana Myrsky-elokuvan nimikkotähti.