Oppilaat ja opettaja istuvat ringissä. He kaikki ovat naisia. Keskellä on puntari, rahoja ja kuvia erilaisista hedelmistä. On menossa matematiikan ja elämäntaitojen oppitunti, jossa opiskellaan hedelmien myymistä ja ostamista.

Opettaja Tan Toch laittaa puntariin painoksi pari vihkoa, puupölkyn sekä teippirullan ja kysyy, paljonko on näiden kokonaispaino ja -hinta. Opiskelija Qring Tret vastaa ja ojentaa opettajalle oikean määrän rahaa.

— Aiemmin kun myin hedelmiä torilla, tulin usein huijatuksi. Nyt olen oppinut tunnistamaan rahoja oikein, ja näin ongelmia ei enää ole, Tret kertoo.

Hän on kolmen lapsen äiti, joka kasvattaa pellollaan banaania, sipulia ja chiliä. Tuotteet hän käy myymässä torilla.

Oppilaina olevat Pachon-kylän naiset kuuluvat Kambodzhan köyhään tampua-vähemmistöheimoon. Heidän keskuudessaan luku- ja kirjoitustaito on erittäin heikkoa.

Nyt heidän asemansa on kuitenkin kohenemassa International Cooperation Cambodian (ICC) avulla. Järjestö edistää luku- ja kirjoitustaitoa tampuan lisäksi myös kreung-, brao-, kavet- ja bunong-heimojen parissa. Kaikkiaan näihin viiteen Koillis-Kambodzhan vähemmistöheimoon kuuluu noin 130 000 ihmistä.

Suomen Lähetysseura tukee ICC:n lukutaitotyötä ja kerää hankkeelle rahaa vuoden 2008 Tasaus-kampanjan avulla. Hanke saa myös Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyötukea.

Heimokielten ja khmerin opetusta

Heimojen parissa tehtävä yhteisönkehittäminen on kaksikielistä. Ideana on, että ihmiset oppivat samalla heimokielensä ja maan pääkielen khmerin. Opiskelu aloitetaan aina heimokielestä, toisin kuin valtion kouluissa, joissa niitä ei opeteta ollenkaan.

— Ensin opetamme lähes pelkästään heimokielellä. Taitojen kehittyessä siirrymme käyttämään myös khmeriä. Lopuksi opetus toteutetaan lähes kokonaan khmeriksi. Näin ihmiset oppivat kaksi kieltä. Ne molemmat ovat tärkeitä kieliä arkielämän kannalta, toteaa ICC:n koulutusosaston vastaava Sakoeun Chhouk.

Hän toteaa vähemmistöheimojen monien ongelmien johtuvan juuri luku- ja kirjoitustaitojen puutteesta. Taitoja tarvitaan esimerkiksi erilaisten virallisten kaavakkeiden täyttämiseen.

ICC:n järjestämä koulutus on kyläläisille ilmaista. Oppiaineina ovat matematiikka, terveydenhoito, maantieto ja ympäristötietous. Lukutaitoluokkien oppilaat voivat halutessaan jatkaa opiskeluaan valtion peruskouluihin. Näin tekee 15 prosenttia oppilaista.

— Etsimme vapaaehtoiset opettajat yhteisöistä ja lisäksi annamme koulut yhteisöjen vastuulle. Tällä tavalla annamme yhteisöille itselleen mahdollisuuden kehittää ja vaalia omaa kulttuuriaan ja perintöään, Chhouk kertoo.

Kielikäännökset valtion hyväksymiä

Kambodzhassa asuva Suomen Lähetysseuran työntekijä Ari Vitikainen toimii ICC:ssä koulutuksen neuvonantajana.

— Järjestön kääntämille viidelle heimokielelle on saatu valtion hyväksyntä. Tämä auttaa työtämme ja sitouttaa ihmisiä, sanoo Vitikainen, joka asioi paljon valtion korkeiden virkamiesten kanssa pääkaupungissa Phnom Penhissä.

Suomen Lähetysseuralla on Kambodzhassa yhteensä kolme työntekijää, jotka työskentelevät kirjallisuus- ja lukutaitotyössä, hankeneuvonantajina ja tietohallintotehtävissä.

Vitikainen on asunut Kambodzhassa kahdeksan vuotta, puhuu khmeriä erinomaisesti ja tuntee paikallisen kulttuurin. Luku- ja kirjoitustaitojen kehittämisessä hänellä riittää työmaata, sillä lukuisilta maan vähemmistöheimoilta puuttuu vielä kokonaan opetuskirjallisuus.

Tasaus-kampanjalla tuetaan luku- ja kirjoitustaitotyötä Kambodzhassa. Lisätietoja www.tasaus.fi.

Kambodzhan verinen menneisyys

Kambodzha sijaitsee Kaakkois-Aasiassa Thaimaan ja Vietnamin välissä.

Kambodzhan levoton ja väkivaltainen menneisyys on hidastanut maan demokraattista kehitystä. Synkin jakso maan historiassa oli punakhmerien hirmuhallinto 1970-luvun loppupuolella. Sitä johti erittäin tiukalla otteella Pol Pot. Hallinnon aikana menehtyi arviolta 1,3–1,7 miljoonaa ihmistä. He kuolivat teloituksissa, vankiloissa ja pakkosiirroissa. Lisäksi tauteihin ja nälkään kuoli lukuisia ihmisiä.

Väkivaltaisten vuosien seurauksena Kambodzhassa on räjähtämättömiä miinoja, jotka vahingoittavat ihmisiä edelleen. Maassa on paljon invalidisoituneita ihmisiä. Myös leskiä ja orpoja on paljon.

Kambodzhan pääuskonto on buddhalaisuus, johon kuuluu 95 prosenttia väestöstä. Kristittyjä maassa on arviolta 1–2 prosenttia.