Ei patenttiratkaisuja
Perheneuvonnassa elvytetään puutunutta parisuhdetta, puretaan pettymyksiä ja tunnistetaan tunteita.
Perheneuvoja Paula Ruotsalaisen työhuoneessa on tyttöpupu ja poikapupu, mukavat nojatuolit ja pöydällä pino nenäliinoja. Nenäliinoille on kuulemma tarvetta, sillä perheneuvontaan ei hakeuduta kevein perustein. Monesti ongelmat ovat saaneet muhia ja kasvaa vuosikausia.
— Kynnys tulla perheneuvontaan on valitettavasti turhan korkea. Saa olla aika totinen paikka, että apua haetaan. Monesti vasta eron uhka hätäännyttää liikkeelle. Jos toinen puoliso on jo selkeästi tehnyt eropäätöksen, tekee mieli sanoa, että voi kun olisitte tulleet aikaisemmin, Paula Ruotsalainen sanoo.
Ruotsalaisen mukaan parisuhteiden ongelmat ovat kahdentyyppisiä: joko suhdetta koettelee äkillinen kriisi, esimerkiksi uskottomuus, tai sitten suhde on niin puutunut, että perheneuvonta on viimeinen oljenkorsi.
— Varmaan yleisin syy siihen, miksi pari hakeutuu perheneuvontaan, on parisuhteen ristiriitaisuus. Riidellään kaikesta, kunnioitus puuttuu. On valtakilpailua ja nokittelua, sanoo perheneuvoja Lauri Anttila.
— Rakkaus on kadonnut, ja molemmat ovat tyytymättömiä, lisää Paula Ruotsalainen.
Hänen mukaansa hankaluudet alkavat usein siitä, kun perheessä on pieniä lapsia. Parisuhde jää silloin arjen tärkeysjärjestyksessä sivummalle — mikä on ihan normaalia — ja elävä kontakti puolisoiden väliltä saattaa katketa.
— Voi olla, että on tullut loukattua toista huomaamatta. Paljon asioita on jäänyt puhumatta ja omat tarpeet ovat jääneet sivuun. Tästä kaikesta on kertynyt pettymyksiä, loukkaantumisia ja katkeruutta, Anttila kuvailee.
Ruotsalaisen ja Anttilan lisäksi Vantaan seurakuntien perheneuvonnassa työskentelee viisi muuta perheneuvojaa kahdessa eri toimipisteessä: Tikkurilassa ja Myyrmäessä. Vuonna 2007 heillä oli yli 900 asiakasta, joista hieman yli puolet oli naisia. Suurin asiakasryhmä olivat 30–39-vuotiaat.
— Perheneuvontaan voi tulla yksinkin, mutta jos ongelmat ovat selkeästi yhteisiä, niin suosittelemme, että pari tulisi yhdessä. Joskus taas käy niin, että pari tulee yhdessä, mutta toisella onkin joku oma trauma, joka on aktivoitunut. Silloin tarjoamme yksilöllistä keskusteluapua, Ruotsalainen kertoo.
— Jos suhteessa on väkivaltaa tai pelkoa siitä, tapaamme osapuolia erikseen, jotta väkivallan uhka väistyy ja löydettäisiin keinoja käsitellä aggressiota. Kun pariskunta ei tule yhdessä, molemmat voivat puhua niin, ettei pelko ohjaa keskustelun kulkua, Anttila lisää.
Asiakastapaamisten lisäksi perheneuvojat myös vetävät eroryhmiä ja ennaltaehkäiseviä kursseja. Toimiva perhe -kurssit on tarkoitettu vanhemmille, Samassa veneessä -kurssit pareille, joilla ei ole kriisiä ja jotka haluavat hoitaa suhdettaan ja oppia parisuhdetaitoja.
Mutta mitä ne parisuhdetaidot ovat?
— Sopivassa suhteessa arvostusta, kunnioitusta, jämäkkyyttä ja joustavuutta. Parisuhteessa tarvitaan sekä tervettä itsekkyyttä että toisen huomioimista. Ja eduksi on, jos osaa ilmaista itseään ja kuunnella toista, Lauri Anttila sanoo.
— Tärkeää on itsetuntemus, johon kuuluu kyky erottaa, mikä on omaa ja mikä on toisen. Silloin kykenee asettumaan toisen housuihin ja hyväksymään erilaisuutta. Parisuhdetaidot ovat oikeastaan ihan normaaleja aikuisena ihmisenä elämisen taitoja, Paula Ruotsalainen muistuttaa.
— On tärkeää, että oppii erottamaan toisen tunteet omistaan ja sallii ne, eikä loukkaannu niistä. Ihmisillä voi olla hyvin erilaisia kokemuksia samasta tilanteesta — ja molemmat kokemukset voivat olla ihan yhtä totta, sanoo Anttila.
Perheneuvojat hymähtävät, että jos ihmisillä olisi hallussaan perustavat vuorovaikutustaidot sekä kyky tunnistaa tunteita ja erottaa omat tunteensa toisen tunteista, perheneuvonnan työaikaa voitaisiin käyttää esimerkiksi pariskuntien seksuaalisten solmujen ja kriisien ja traumojen purkamiseen. Niitäkin kun riittäisi.
— Seksuaalinen puoli on aika hyvä mittari, joka heijastelee sitä, miten suhteessa muuten menee. Ja seksuaalisuuden alueella ovat omat henkilökohtaiset traumat aina näkyvissä, toteaa Ruotsalainen, jolla on myös seksuaaliterapeutin koulutus.
Vaikka kriisin tai ristiriitojen kanssa kamppaileva pariskunta päätyisikin eroon, se ei tarkoita, että olisi epäonnistuttu. Lauri Anttila on sitä mieltä, että hyvä ero voi olla parempi kuin huono liitto.
— En voi allekirjoittaa sitä, että ihmisten pitäisi millä ehdoilla hyvänsä pysyä samassa suhteessa loppuelämänsä.
Paula Ruotsalainen ei ole parikymmenvuotisen perheneuvojan uransa aikana nähnyt helppoa avioeroa.
— Ne, jotka eroavat kevyesti, eivät tule meille. Erot eivät ole kivuttomia silloinkaan, kun taustalla on pariskunnan yhteinen päätös, hän sanoo.
Mutta miksi parisuhteet ovat niin vaikeita? Ja miten sellainen edes voi onnistua?
— Parisuhteessa on kaksi aikuista. Jos heillä on eri tavoitteet ja eri keinot pyrkiä niihin, niin vaikeuksia tulee. Toimiva suhde vaatii molemmilta tahtoa hoitaa suhdetta ja yhteistä näkemystä siitä, mihin suuntaan mennään, Anttila sanoo.
— Loppujen lopuksi parisuhteessa eläminen on tasapainottelua sen välillä, mitä on olla minä ja mitä on olla me. Kun suhteessa on kaksi liikkuvaa muuttujaa, kannattaa varautua siihen, että matkassa on aina mutkia. Ja samalla pitää huoli, että kontakti ja puheyhteys säilyvät, Ruotsalainen opastaa.
Lauri Anttila huomauttaa, että parisuhteita on miljoonanlaisia, eikä patenttiratkaisuja parisuhdeongelmiin ole. On kuitenkin joitakin ikuisuusteemoja, jotka näyttävät tulevan vastaan lähes kaikissa suhteissa. Niitä pohditaan tässä Vantaan Laurissa sivulla 7 alkavassa Sopivassa suhteessa –sarjassa, jossa Anttila ja Ruotsalainen toimivat asiantuntijoina.
