Tänä syksynä Pyhän Annan lastenkirkossa järjestetään Taizé-messuja syyskuussa ja marraskuussa.

— Tämä on hyvä paikka hiljaisille tilaisuuksille, Hakunilan seurakunnan pastori Tiina Palmu sanoo ja katselee ympärilleen Pyhän Annan lastenkirkossa.

Kirkkosali rukousalttareineen, tuohukset, alttarikaappi ja eteisestä löytyvä rukousaiheita varten tarkoitettu itkumuuri ovat ilman sanojakin koskettavia.

Messun juuret Ranskassa

Taizé-messu eroaa tavallisesta messusta monin tavoin. Ennen messua voi hiljentyä musiikin kuunteluun. Ranskalaisen ekumeenisen Taizé-yhteisön tunnetuksi tekemiin, hymnien kaltaisiin kaanonlauluihin on helppo yhtyä halutessaan mukaan.

— Säestyksenä meillä on kitara tai joku muu akustinen soitin. Piano tai urut eivät sovi niin hyvin tähän tilaisuuteen, Tiina Palmu kertoo.

1940-luvulla perustettu Taizé-yhteisö järjestää Ranskassa hengellisiä tilaisuuksia ja muuta toimintaa eri puolilta maailmaa tuleville ihmisille. Etelä-Burgundissa sijaitsevassa keskuksessa vierailee vuosittain tuhansia etenkin nuoria aikuisia. Suomessa Taizé on tunnettu 1970-luvun lopulta saakka, ja Taizé-messuja järjestetään useissa seurakunnissa.

Kuuntelemista vaan ei saarnaa

Taizé-messussa kirkkosalissa voi istahtaa penkille tai halutessaan lattialle rukousjakkaralle. Messu on siinä mielessä vapaamuotoinen, ettei siinä tarvitse muistella, milloin noustaan ja milloin taas istutaan.

— Myös papit istuvat penkeillä ja nousevat ylös vasta jakamaan ehtoollista, Palmu kertoo.

Erityinen sijansa on hiljaisuudella, jossa saa keskittyä yhteiseen ja omaan rukoukseen. Taizé-messussa ei saarnata. Sen sijaan luetaan joitakin lyhyitä otteita Raamatusta.

— Siinä on oleellista kuunteleminen, luottamus siihen, että Jumala puhuu rukouksessa, hiljaisuudessa ja sanansa kautta, Palmu kuvailee.

— Ei ole kuitenkaan pakko "kuulla" tai tuntea mitään puhuttelua. Saa vain olla Jumalan ja toisten kristittyjen kanssa, hän lisää.

Vähäsanaisuus ei retriittien ohjaamisesta pitävää pappia haittaa, päinvastoin.

— Minusta on vaikuttavaa, kun Raamatun tekstiä luetaan ja sen jälkeen seuraa hiljaisuus. Ei tarvita "painavampia", selittäviä sanoja. Raamatun teksti saa arvoisensa tilan, Palmu pohtii.

Tauko arkeen ja teejatkot

Rukous on osa messun hiljaisuutta. Lyhyitä, arkiseen elämään ja levon etsimiseen liittyviä rukouksia voitaisiin pastorin mielestä hyvin tehdä yhdessä messun avustamisesta kiinnostuneiden ihmisten kanssa.

— Taizé-messuun valmistautuminen opettaa minullekin viime tipan ihmiselle rauhallisuutta, pastori naurahtaa.

Ehtoollisesta, lauluista, hiljaisuudesta ja messun jälkeisistä teejatkoista kahviossa kumpuaa Palmun mielestä myös hyvä yhteyden kokemus.

— Kun olemme lasten kanssa täällä lastenkirkossa, puhumme siitä, että ihmisen on hyvä oppia hiljentymään. Joskus tuntuu, että aikuisena sitä taitoa joutuu opettelemaan edelleen, Palmu kertoo.

Aikuisena hiljaisuuden välttelyyn liittyy Palmun kokemuksen mukaan paitsi arjen kiirettä, myös pelkoa siitä, että hiljaisuus voi tuoda mieleen ikäviäkin asioita. Siksi hänestä on hyvä, ettei messusta tarvitse lähteä yksinäisyydenkokemuksen saattamana. Puhekumppaneitakin löytyy.

— Viimetalvisen messun jälkeen istuimme teejatkoille yhteisen, ison pöydän ääreen, Palmu kertoo.

Taizé-messu pe 12.9. ja la 29.11. klo 18–20 Pyhän Annan lastenkirkossa, Koulutie 11