Pyhäkoulutoimintaa on ollut useilla paikkakunnilla eri puolilla Suomea jo 1780-luvulta lähtien.

Valtakunnallinen Suomen Pyhäkouluyhdistys perustettiin vuonna 1888 tuottamaan materiaalia ja järjestämään koulutusta pyhäkoulunopettajille. Järjestäytynyt yhdistys pystyi palvelemaan keskitetysti ja tehokkaasti seurakunnissa tapahtuvaa työskentelyä.

Nykyisin yhdistys on nimeltään Seurakuntien Lapsityön Keskus. Pyhäkouluissa noudatetaan edelleen monia vuosikymmenten takaisia perinteitä.

— Paljon on sellaista, mitä nykylasten vanhemmat voivat tunnistaa ja muistaa omilta pyhäkouluajoiltaan. Pidän sitä arvokkaana asiana, Seurakuntien Lapsityön Keskuksen kouluttaja, pastori Anita Ahtiainen sanoo.

Kaikki ei kuitenkaan ole säilynyt ennallaan. Pyhäkoulutoiminnasta on tullut aiempaa lapsilähtöisempää. Opettajan tehtävä ei enää ole yksin puhuminen lasten istuessa hiljaa penkissä.

— Asioita pohditaan usein yhdessä lasten kanssa. Päivän aiheita voidaan myös käsitellä eri taidemuotojen ja liikunnan avulla.

Monet aikuiset muistavat pyhäkouluajoiltaan tarrat tai liimattavat kuvat. Jaetaanhan pyhäkouluissa yhä tarroja?

— Kyllä ainakin kaikissa niissä pyhäkouluissa, jotka minä tunnen. Äskettäin ilmestyi uusi pyhäkoulutaulu, jonka kuvassa on maja. Siihen liimataan esineitä, joita majassa voisi tarvita. Tarrojen kuvina on mehukannu, kukkia, kynttilälyhty ja Raamattu, Ahtiainen kertoo.

Hän tietää tosin sellaisenkin pyhäkoulun, jonne nimenomaan haluttiin se perinteinen paimentaulu lammastarroineen.

"Pari vuotta minua vanhempi isosiskoni kävi hakemassa naapureidenkin lapsia mukaan pyhäkouluun. Yhdestä naapurin tytöstä tuli isona diakoni. Olen leikilläni ajatellut, että se on osittain isosiskoni ansiota.

Pyhäkoulunopettajana oli alakoulun naisopettaja. Hän oli käynyt Israelissakin. Se oli siihen aikaan ihmeellistä."

Pirkko, 54

"Pyhäkoulua pidettiin meidän kanssa samassa talossa asuvien papin, diakonissan ja uskonnonopettajan kodeissa. Pyhäkouluun mennessä ei tarvinnut laittaa ulkovaatteita päälle. Hipsimme toiseen rappuun kellarin kautta.

Pyhäkoulussa oli aina tarjolla jotain herkkua, murokeksejä tai karkkia. Joskus meillä oli pyhäkoulutaulu, jossa oli kuva kirkonpenkeistä. Liimasimme penkkeihin ihmisiä istumaan. Tarrojakin tärkeämpää olivat pyhäkoululaulut, joita säestettiin triangelilla.

Jossain vaiheessa pyhäkoulua piti papin vaimo. Hänellä oli yllään aina erivärisiä plyysikankaisia kokohaalareita. Pappi ja hänen vaimonsa olivat selvästi tyylitietoisia. Heidän kotinsa oli modernisti 1970-luvun tyyliin sisustettu. Se oli erilaista kuin kotona."

Maarit, 45

"Pyhäkoulu kokoontui vuorotellen jokaisen pyhäkoululaisen kotona. Ohjaajan nimi oli Tyyne. Rukoiltaessa Tyyne puristi käsiään kovasti yhteen ja piti silmiä tiukasti kiinni. Se näytti hassulta. Kurkistelin häntä rukoushetkien aikana salaa.

Pyhäkoulun päätteeksi oli mehuhetki. Olin hidas juomaan ja pelkäsin jääväni viimeiseksi pöydän ääreen, kun muut jo pääsevät leikkeihin. Yritin valita sellaisen mukin, jossa ei olisi niin paljon mehua. Silti olin aina viimeinen."

Helena, 44

"Pyhäkoulussa sai aina tarran ja siellä tuoksui tulitikuille. Seinällä oli suuri huopakankaasta tehty vaate, johon ohjaaja liimaili tarrajeesuksia ja muita. Ohjaaja oli aivan ihana, sellainen maapallon ikäinen nainen.

Viihdyin pyhiksessä tosi hyvin. Siellä ei ollut kuin kourallinen lapsia. Varmaan juuri sen takia saimme siskon kanssa hurjasti huomiota ja pääsimme melkein vuorotellen liimailemaan niitä henkilöitä ja lampaita siihen seinävaatteeseen."

Taru, 31

"Kävin pyhäkoulua Töölön kirkossa. Luulen, että olin silloin alle kouluikäinen tai siinä seitsemän korvilla. En muista pyhäkoulusta juuri mitään. Sen muistan, että liimasimme kuvia vihkoon. Silloin ei vielä ollut tarroja. Kuvan tausta piti nuolla, että sen sai kiinni vihkoon."

Marja-Leena, 70

"Kyllähän me käytiin siellä jotain enkeleitä askartelemassa."

Seppo, 51

"Pyhäkoulu alkoi hiljaisesta hetkestä, jolloin joku valittiin soittamaan triangelia. Pääsin monta kertaa soittamaan triangelia. Se on jäänyt vahvasti mieleen. Olen kertonut triangelinsoitosta monta kertaa miehellenikin.

Saimme kartonkitaulut, joihin liimattiin lampaita. Ihailin taulua kotonakin. Olen aina tykännyt laulaa ja pyhäkoulussa laulettiin paljon. Aikuisena jatkoin laulamista seurakuntakuorossa.

Pyhäkouluun pääsi helposti. Muihin harrastuksiin ei ollut varaa. Pyhäkoulu oli jonkinlainen tuki ja turva. Siellä oli aikuinen aina läsnä. Kotosalla näin ei ollut."

Jaana, 45

Pyhäkoulut Vantaalla

Hakunilan seurakunta

Hakunilan kirkko, Hakunilantie 48, klo 11–12.

Länsimäen kirkko, Kerokuja 9, klo 10–11.

Pyhän Annan lastenkirkko, Kirkkotie 11, 26.10.–23.11.
klo 13–14.

Perhepyhäkoulu Hyvärisillä, Hakunilantie 103 B 4,
joka toinen sunnuntai alkaen 14.9. klo 15–16.

Seikkailupyhäkoulu yli 5-vuotiaille Rajakylän kerhohuoneella, Pallotie 17, 14.9.–5.10. klo 14–15.30.

Tiedustelut pyhäkoulusihteeri
Aila Suomalainen p. 830 6520.

Hämeenkylän seurakunta

Hämeenkylän kirkko, Auratie 3, klo 10.

Vapaalan seurakuntatalo, Vanha Hämeenkyläntie 9, klo 11.

Sahratien kerhohuone, Sahratie 1, klo 11.

Kimaran päiväkodin asukastila, Kimaratie 12, klo 11.

Uudentuvantien kerhotila, Uudentuvantie 6, alkaen ma 15.9. klo 18.

Soita ja laula -musiikkipyhäkoulu, Pähkinärinteen
kerhotila, Lammaspolku 1, 21.9.–12.10. klo 16.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset 19.9. mennessä
pyhäkoulusihteeri Irmeli Hendrell p. 830 6473.

Korson seurakunta

Korson kirkko, Merikotkantie 4, klo 10.

Soita ja laula -musiikkipyhäkoulu, Korson kirkko, Merikotkantie 4, joka toinen sunnuntai alkaen 14.9. klo 17.

Tiedustelut lastenohjaaja Erja Lindholm p. 830 6592.

Rekolan seurakunta

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, Kustaantie 22, klo 10 kaksi ryhmää, joista toinen on yli 8-vuotiaiden raamisryhmä.

Asolan seurakuntatalo, Asolantie 6, klo 10.

Kaakaopyhäkoulu Päiväkummun seurakuntatalo, Tuovintie 39, alkaen ti 16.9. klo 17.30.

Kaakaopyhäkoulu Norkkokujan kerhohuoneisto, Norkkokuja 3, joka toinen tiistai alkaen 16.9. klo 17.30.

Tiedustelut pyhäkoulusihteeri
Riitta Pulkkinen p. 830 6740.

Tikkurilan seurakunta

Tikkurilan kirkko, Asematie 12, klo 10–11.

Ylästön seurakuntakoti, Lehtikummuntie 2, klo 10–11.

Ilolan seurakuntatalo, Soittajankuja 1, klo 11–12.

Kartanonkosken kerhohuone, Hagelstamintie 20 A,
klo 11–12.

Simonmetsän kerhohuone, Vanamontie 4 A-talo, 14.9., 12.10., 2.11., 7.12. ja 14.12. klo 11–12.

Laula ja leiki -pyhäkoulu Ristipuron seurakuntakoti, Simonkyläntie 11, 14.9., 28.9., 12.10., 26.10. ja 16.11. klo 11–12.

Tiedustelut pyhäkoulusihteeri
Maaret Hirvensalo p. 830 6248.

Vantaankosken seurakunta

Myyrmäen kirkko, Uomatie 1, klo 10

Soita ja laula -pyhäkoulu Kivistön kirkko, Laavatie 2, 26.10., 2.11., 9.11. ja 16.11. klo 15.30–17.

Arkipyhäkoulu Ruukkukuja 1 A, kerhotila alkaen
to 11.9. klo 17.30.

Arkipyhäkoulu Vihertien asukaspuisto 22.9., 27.10. ja 24.11. klo 10.30.

Tiedustelut pyhäkoulusihteeri
Helena Fyhr p. 830 6411.

Vantaan ruotsinkielinen seurakunta

Pakaritupa, Helsingin pitäjän kirkonkylä, Kuriiritie 1, 7.9., 5.10. ja 7.12. klo 10.

Tiedustelut lapsityönohjaaja
Karin Nordberg p. 830 6263.