Vantaan Työttömät ry juhlii perjantaina 15-vuotista toimintaansa uusissa toimitiloissa. Leinikkitie 22 B:ssä pidettävään juhlaan on tulossa muun muassa Vantaan kaupunginjohtaja Juhani Paajanen. Juhlan päätyttyä alkaa arkinen, mutta iloinen työ yhdistyksen hyväksi.

— Samana päivänä meitä menee 30 hengen porukka studioyleisöksi Uutisvuotoon. Ohjelma tulee ulos lauantaina. TV-ohjelmissa, mainoksissa ja elokuvissa avustajana oleminen tuo rahaa yhdistyksen toimintaan, selvittävät yhdistyksen toiminnanjohtaja Tuula Saastamoinen ja puheenjohtaja Markku Martinmäki.

TV- ja filmauskeikat ovat suosittua toimintaa, joka tuo mukavaa vaihtelua työttömän arkeen. Saastamoinen sanoo, työttömien yhdistys on siitä harvinainen yhdistys, että se toivoo, ettei sitä tarvittaisi. Valitettavasti kuitenkin tarvitaan, sillä Vantaalla on tuhansia työttömiä.

— Toisaalta ei yhdistys ole turhaan olemassa. Tämä toiminta on tarjonnut monelle työttömälle paikan, jossa tavata toisia ja päästä pois neljän seinän sisältä. Viime vuonna vanhoissa tiloissamme kävi lähes 14 700 ihmistä, tänä vuonna luku näyttäisi kasvavan. Oleskelutilassa olevaan ruutuvihkoon tulee päivittäin keskimäärin 60–70 nimeä, valottaa Saastamoinen.

Kahdeksan ihmistä palkkalistoilla

Martinmäki nostaa yhdistyksen viime vuosien toiminnasta erityisesti esille työllistämisen. Vantaan Työttömät on mukana kahdessa projektissa, joiden kautta työttömät saavat töitä. Vantaan kaupungin, seurakuntien, työvoimatoimiston ja Työ ja Toiminta ‑yhdistyksen kanssa perustettiin kierrätyskeskus Hakkilaan. Se on työllistänyt vähintään 30 pitkäaikaistyötöntä. Vuodenvaihteessa käynnistyi puolestaan Työtä ja tukea -hanke, jonka kautta yhdistys työllistää omaan toimintaansa 15–20 ihmistä. Hanke kestää 3–5 vuotta.

— Nyt meillä on töissä kaksi ihmistä TE-keskuksen kautta ja kuusi tämän hankkeen tuloksena. Työ kestää yleensä 12 kuukautta ja sitä tehdään kuusi tuntia päivässä. Täällä on kirpputori, korjausompelua yhdistyksen jäsenille, toimistotöitä, kahvinkeittoa ja parhaillaan etsimme myös emäntää, jotta saamme keittiön kunnolla toimimaan, mainitsee Saastamoinen esimerkkinä.

Työttömien yhdistystoiminnalle asetettu työllistämisvelvoite on toisaalta hyvä, toisaalta hankala asia. Vantaalla, jossa on paljon työttömiä, toimivat viisi yhdistystä pystyvät vastaamaan haasteeseen. Pienillä paikkakunnilla on kuitenkin vaikeampaa ja yhdistyksiä on joutunut lopettamaan toimintansa.

— Työllistämisvelvoite on johtanut siihen, että joudumme toimimaan entistä yritysmäisemmin, toteaa Martinmäki.

Yhdistys on henkireikä

Vantaan Työttömien onni on, että yhdistyksellä on kokenut johto. Saastamoinen on ollut mukana yhdistyksen toiminnassa lähes alusta asti ja Martinmäki on ollut ennen työttömäksi jäämistään Nokialla osastopäällikkönä.

— Olen tästä yhdistystoiminnasta niin motivoitunut, että olen suostunut jatkamaan puheenjohtajana myös omien työllistämistöitteni aikana. Olen tehnyt kaksi yhteensä kahden vuoden mittaista työjaksoa vuonna 2004 alkaneen työttömyyteni aikana, Martinmäki kertoo.

Vantaan Työttömillä on tällä hetkellä vajaat parisataa jäsentä. Monelle toiminnassa mukana olevalla yhdistys on tärkeä henkireikä. Esimerkiksi Raili Hiirola ja Marjatta Koivu-Loman käyvät Leinikkitiellä viikoittain ja osallistuvat lisäksi aktiivisesti erilaisille retkille.

— Kun jäin vajaa pari vuotta sitten työttömäksi sisustusmyyjän työstä, tuli tunne, etten kelpaa mihinkään. Pakotin kuitenkin itseni lähtemään liikkeelle. Olen saanut täältä yhdistyksestä paljon uusia ystäviä. Lisäksi olen mukana Tikkurilan seurakunnan ja dementiayhdistyksen vapaaehtoistyössä, Hiirola sanoo.

Koivu-Loman on eläkeputkessa pankkityöstä. Vuonna 1993 häntä uhkasi työttömyys ensimmäisen kerran ja silloin se tuntui todella pahalta. Kansantanssi- ja partioharrastus pitivät jotenkin kasassa.

— Nyt tuntuu siltä, että viimeiset vuodet työelämässä olivat niin kovia, että se sai riittää. Käyn täällä yhdistyksessä ja harrastuksissa, hoidan äitiäni ja lapsenlapsia. Ei ole tekemisen pulaa, hän toteaa.

Yli 7000 työtöntä

Vantaan työttömyysaste oli heinäkuussa 7,0 prosenttia. Viime vuoden vastaavaan aikaan työttömiä oli enemmän, työllisyysaste on parantunut 0,6 prosenttia. Työttömiä työnhakijoita oli 7295. Tästä joukosta vaikeasti työllistyviä, muun muassa pitkäaikaistyöttömiä, oli kuitenkin hieman enemmän kuin edellisvuonna, 4272.

Avoimia työpaikkoja Vantaalla oli heinäkuun lopussa 1553. Vantaan työvoimatoimiston apulaistoimistonjohtaja Anne Lankisen mukaan ongelmana on, että avoimet työpaikat ja työttömien ammattitaito ja koulutus eivät välttämättä kohtaa.

— Työvoimakoulutuksessa meillä on nyt painopisteenä rekrytointikoulutus, jossa koulutus räätälöidään tulevan työpaikan tarpeiden mukaisesti. Kurssin läpäisseet saavat yleensä töitä, kertoo Lankinen.