Suomalaiset arvostavat uskollisuutta parisuhteessa enemmän kuin ennen ja huomattavasti enemmän kuin eurooppalaiset keskimäärin. Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontulan mukaan Suomessa lähtökohta on, että sekä itseltä että kumppanilta odotetaan uskollisuutta.

Kontulan teoksesta Halu & Intohimo käy ilmi, että suomalaisten suhtautuminen uskollisuuteen avioliitossa on tiukentunut sitten vapaamielisen 1970-luvun. Nyt enää vajaa 10 prosenttia miehistä ja alle viisi prosenttia naisista hyväksyisi syrjähypyt. Euroopassa puolison rinnakkaissuhteet hyväksyy keskimäärin 30–40 prosenttia naisista ja 15–20 prosenttia miehistä. Nuoret miehet ovat keski-ikäisiä tiukempia, sillä 35–54-vuotiaat sallisivat syrjähypyn lähes kaksi kertaa useammin kuin nuori sukupolvi.

Näyttää siltä, että individualismi on tällä elämänalueella saavuttanut päätepisteensä. Ehkä nuorten asenteet kertovat myös siitä, että monet heistä ovat joutuneet kohtaamaan ne seuraukset, mitä pettämisestä usein aiheutuu. Avioeroon päätyneiden vanhempien lapset eivät halua omien lastensa kokevan samaa. Lapsuuden kokemukset voivat olla yhtenä syynä myös siihen, että puolison valinta ja perheen perustaminen kestävät aiempaa pidempään.

Vaikka asenteet ovat tiukentuneet, uskottomuus on käytännön elämässä asenteita yleisempää. Ei kuitenkaan niin yleistä kuin median jokakesäisistä "näin puolisosi pettää sinua" -artikkeleista ja erilaisista nettikyselyistä voisi päätellä. Enemmistö yrittää elää parisuhteessa siihen sitoutuen. Mikäli tässä epäonnistutaan, pettymys omaan itseen voi olla kova.

Kirkko on aina pitänyt tärkeänä uskollisuutta avioliitossa. Tätä perusopetusta voidaan hyvin soveltaa myös avoliittoihin ja miksei myös rekisteröityihin parisuhteisiin. Parisuhteen muoto ei ole tässä ratkaiseva, vaan kahden ihmisen sitoutuminen toisiinsa, jota uskottomuus vaurioittaa. Toisaalta on muistettava, että uskottomuuden taustalla ovat usein syvät parisuhdeongelmat tai oman elämän kriisit. Niihin kannattaa etsiä apua mieluummin perheasiain neuvottelukeskuksesta kuin syrjähypystä. Uskottomuus ei paranna entuudestaan rikkinäistä suhdetta, vaan sen jälkeen suhteen korjaamisessa on entistä suurempi työ.