Enpä paljon lue Vantaan Lauria, mutta nyt luin. Luettuani kehut artikkelista Tarvitseeko lapsi kasteen? (VL 31.7.) oli pakko kirjoittaa. Jo itse artikkelia lukiessa en voinut kuin hämmästellä, miten kirkkoherran suusta voi kuulla tuollaista. Mutta vielä enemmän hämmästyttää, että joku kiittelee tuollaisesta artikkelista.

Kirkkoherra Liimatainen väittää artikkelissa lapsesta kasvavan ateistin, jos häntä ei kasteta lapsena. Tähän kuitenkin vaikuttaa huomattavasti useampi asia kuin pelkkä kaste. Jos vanhemmat haluavat antaa lapsen itse päättää kuulumisesta johonkin kirkkokuntaan myöhemmin, ei se suinkaan tarkoita sitä, että he jäisivät itse pois seurakunnasta.

Missä vanhemmat, siellä myös lapsi. Jos vanhemmat käyvät seurakunnassa, niin myös lapsi. Lisäksi lapsi saa kyllä kuulla seurakunnasta ja kirkkokunnista myös muualta, esimerkiksi koulusta. Ja vaikka lapsi olisi saanut kuinka hyvän uskonnollisen kasvatuksen, voi hän silti päätyä ateistiksi. Kuin myös ateistin lapset uskoviksi.

Lisäksi Liimatainen sanoo: "Meillä on kirkossa sellainen vakaumus, että hengellisyys on siemen, joka kasvaa koko ajan. Se annetaan lapsuudessa ja sitä muokataan aikuisuudessa. Ilman lapsena annettua pohjatyötä kasvua ei tapahdu."

Toisin sanoen: ihmiset, jotka eivät ole saaneet uskonnollista kasvatusta, eivät voi tulla uskoon. Ja uskonnollisen kasvatuksen voivat saada ainoastaan ne lapset, jotka on kastettu lapsena. Silloin lähetystyö on turhaa niissä maissa, joissa lapsia ei kasteta. Samoin kuin Jumalasta kertominen niille ihmisille, joita ei ole lapsena kastettu. He ovat kaikki ateisteja, joissa ei ole hengellistä siementä, joka voisi kasvaa uskoksi Jumalaan.