Sattuma johdatti nimitutkija Minna Saarelman eläinten nimien pariin, ja kiehtova aihe vei tutkijan mennessään. Omaa lemmikkiä Rekolassa asuvalla Saarelmalla ei ole. Lapsena hänen suurin unelmansa oli oma koira. Allergia kuitenkin esti sen hankkimisen.

— Olin koirahullu. Ulkoilutin naapurin koiria ja keräsin koirapostikortteja. Luopioisissa sijaitsevan kesämökkimme naapurissa oli maatalo. Kävin siellä hoitamassa Hupi-nimisen dreeverin pentuja, vaikka siitä seurasikin joka kerta voimakkaita allergiaoireita.

Eräänä jouluna pikkuinen Minna sai lahjaksi rapisevan pahvilaatikon. Sen sisältä paljastui marsu, joka nimettiin Villeksi.

— Emme voineet pitää marsua pitkään allergiani vuoksi. Veimme sen erääseen lastenkotiin lapsille iloksi ja kävimme sitä joskus siellä katsomassa, Saarelma muistelee.

Afrikan kiehtova kirahvi

Suomen Lähetysseuran kustannusjohtajana työskentelevä Saarelma on äskettäin nimitetty Helsingin yliopiston nimistöntutkimuksen dosentiksi. Illat ja viikonloput kuluvat usein yliopisto- ja tutkimustyötä tehden. Kiinnostuksen kohteena ovat nykyään etenkin suomalaiset etunimet.

Väitöskirjansa Saarelma teki Namibian henkilönnimistöstä.

— Namibiassa lapselle halutaan antaa jonkun arvostetun henkilön tai hyvän ystävän nimi. Henkilön hyvien ominaisuuksien ja luonteenpiirteiden uskotaan siirtyvän nimen mukana lapseen, Saarelma sanoo.

Namibia on ollut ensimmäisiä suomalaisia lähetystyökohteita. Paikallisella väestöllä on sen vuoksi paljon suomenkielisiä nimiä.

— Usko, Toivo, Eino ja Rauha ovat tyypillisiä nimiä. Selma on Namibian suosituin naisen nimi.

Afrikalla on aivan erityinen paikka Saarelman sydämessä. Hän on syntynyt Tansaniassa, jossa hänen vanhempansa olivat lähetystyössä. Eläimistä kaikkein kiehtovimpia ovat Saarelman mielestä kirahvit.

— Tansaniassa näin ilta-auringossa kulkevan kirahvilauman. Se oli sykähdyttävä kokemus. Kirahvien liikkeissä on aivan erityinen rytmi.

Lasten nimet testataan eläimillä

Eläimen nimeämisessä ihmisen suhde siihen on ratkaiseva tekijä.

— Olin konferenssimatkalla Kroatiassa. Siellä oli paljon kissoja eikä niillä ollut nimiä. Suomessa puolestaan kissat ovat läheisiä lemmikkejä, joilla on itsestään selvästi omat nimet. Tiedän ihmisiä, jotka ovat nimenneet akvaariokalojakin, Saarelma kertoo.

Suomessa eläinten nimeämisellä on pitkät perinteet. Lehmille on annettu kutsumanimiä jo ennen keskiaikaa.

— Nykyisinkin karjatiloilla pidetään tärkeänä, että lehmän nimen pitää olla lehmämäinen. Sellainen pyöreä ja pehmeä, Saarelma kertoo.

Muurikki, Mansikki, Kielo, Usva ja Lysti ovat kaikki pehmeitä, pyöreitä ja lempeän lehmämäisiä nimiä. Tosin nykypäivänä lypsytilalla saattaa törmätä ammuvaan Pamelaan tai Samanthaan.

Toisinaan ihmisten nimimuoti tulee esiin eläimillä. Esimerkiksi Ronja ja Rasmus olivat ensin suosittuja koirannimiä, jotka myöhemmin yleistyivät lasten niminä.

— Ihmisten nimimuoti syntyy vaistonvaraisesti sosiaalisessa ympäristössä. Tietyt nimet alkavat kuulostaa trendikkäiltä ja usein niitä kokeillaan ensin eläimillä, Saarelma sanoo.

Papukaijoillakin on oma kalenterinsa

Lemmikkieläinten inhimillistäminen on vahva trendi, joka näkyy myös nimissä. Ennen eläinten nimet kuvasivat enemmän niiden ulkonäköä. Koira saattoi olla Musti ja kissalle annettiin nimeksi Viiru.

— Nykyisin lemmikit saavat enemmän hellittelynimiä ja ihmisten nimiä. Myös kaupallista nimistöä poimitaan esimerkiksi sarjakuvista.

Koirien ja kissojen nimipäiväkalenterit ovat osoitus paitsi eläinten inhimillistämisestä, myös vahvasta suomalaisesta nimipäiväkulttuurista.

— Kissojen ja koirien nimikalentereiden lisäksi on alkanut ilmestyä eläinharrastajien itse tekemiä nimipäiväkalentereita. Esimerkiksi papukaijoille on tehty oma kalenterinsa.

Saarelma toivoo, että Suomessa ei mennä eläinten inhimillistämisessä yhtä pitkälle kuin Yhdysvalloissa, jossa koirille sisustetaan omia huoneita. Hänen mielestään on tärkeää pohtia, saako eläin vielä olla eläin.

— Se on myös luomisen teologiaan liittyvä kysymys. Jos kunnioitetaan luomakuntaa, kunnioitetaan myös eläimen oikeuksia. Eläimiä ei saa valjastaa ihmisen narsistisen mielihyvän välikappaleiksi.

— Läheisillä lemmikeillä on itsestään selvästi omat nimet. Tiedän ihmisiä, jotka ovat nimenneet akvaariokalojakin.