Uskonnot kiellettiin ja suurin osa uskonnollisesta kulttuuriperinteestä tuhottiin Kiinassa kulttuurivallankumouksen yhteydessä 1960-luvulla. Hallituksen uskontopolitiikan liennyttyä niin vanhojen kuin uusienkin uskontojen kannattajamäärät nousevat. Kristinusko on nopeimmin leviävä uskonto

Kiinalaisten kristittyjen määräksi arvellaan 40–90 miljoonaa. Kiinan kansantasavallan perustamisvuonna 1949 heitä oli noin 700 000. Vuonna 2006 Kiinan rekisteröityneeseen protestanttiseen kirkkoon arvioitiin kuuluvan 20–30 miljoonaa jäsentä. Lisäksi maassa on katolisia ja rekisteröitymättömiä kirkkoja.

Vuosittain kastetaan arvioiden mukaan jopa kaksi miljoonaa ihmistä kirkkojen jäseniksi.

— Kristinusko ei ole Kiinassa vielä yhtä suuri uskonto kuin buddhalaisuus ja taolaisuus, mutta se leviää nopeimmin, sanoo Pekingin Renmin yliopiston Kiinan nykyuskontojen tutkimuksen professori Xuan Fang.

Uskontojen asemasta saadaan kahtalaisia viestejä: toisaalta kerrotaan vaikeuksista ja vastoinkäymisistä, toisaalta taas yhteistyöstä ja keskinäisestä luottamuksesta, joka voi luoda uskonnoille lisää liikkumatilaa. Uskontojen asema on parantunut, mutta uskonnonvapaus toteutuu kuitenkin vain osittain.

— Ajoittain esimerkiksi buddhalaisuus muistuttaa kuin museoon pystytettyä näyttelyä, koska se on irrotettu todellisesta elämästä. Uskontoja ei saa harjoittaa julkisilla paikoilla, vaan vain erikseen sovituissa paikoissa, Xuan Fang toteaa. (KT)