Juhani "Jussi" Elo, 59, on nähty lukuisia kertoja kauhan varressa. Hän on ollut vuosia aktiivisesti mukana Hakunila-Länsimäki Työttömät ry:n toiminnassa ja tarjoillut yhdistyksen riveissä soppaa esimerkiksi Hakunila-päivillä.

— Viime syksynä tarjoilimme lohisoppaa Hakunilan piispantarkastuksen yhteydessä. Sieltä meitä kysyttiin Laurentius-vaelluksen keittohommiin, Elo kertoo.

Keiton tarjoaminen on pieni, vaikkakin näkyvin osa koko urakkaa: sitä ennen on haettu tukusta tarvikkeet, hommattu soppatykit, raahattu vedet ja keitetty sopat.

— Onneksi meillä on hyvä vapaaehtoisten porukka. Seurakunta maksaa tarvikkeet, ja vastineeksi työstä yhdistys saa seurakunnalta toiminta-avustusta.

Iltavaelluksen pääreitti kulkee Helsingin Vanhankaupunginlahdelta Pyhän Laurin kirkolle Vantaanjokea seuraten. Kirkolla on tarjolla lohisopan lisäksi musiikkiesityksiä ja meditatiivinen hetkipalvelus.

Jäsenmäärä kasvussa

Vuonna 1995 perustetussa Hakunila-Länsimäen työttömien yhdistyksessä on noin 120 jäsentä. Jäsenmäärä on kasvanut pikkuhiljaa.

— Ikäjakauma on sellainen, että täyttäessäni loppuvuonna 60 vuotta pääsen pois nuorisojaostosta, Elo naureskelee.

Yhdistys pyörittää Vaaralan päiväkeskusta ja Hakunilan Ystävänkammaria, joissa voi käydä juttelemassa kahvikupin ääressä ja lukemassa lehtiä. Vaaralassa on tarjolla lounasta ja puuroa muutaman kerran viikossa nimelliseen hintaan.

Päiväkeskuksen väki auttaa myös taloyhtiössä asuvia vanhuksia, ja nämä ovat tervetulleita kahville ja ruokailemaan.

— Muuten moni nököttäisi yksin kotona. Eräs heistä totesikin, että vaikka mieli olisi apea joukkoomme tullessa, niin täällä virkistyy, Elo kertoo.

Leipää ja virkistystä

Yhdistys työllistää saamillaan palkkatuilla useita pitkäaikaistyöttömiä. Elon mukaan yhtälö on hankala: yli 500 päivää työttömänä olleita työkykyisiä on vaikea löytää. Työn syrjään pitäisi päästä huomattavasti nykyistä nopeammin, sillä monen työkyky heikkenee pitkän työttömyysjakson aikana eri syistä.

— Oppisopimuskoulutus olisi monelle työttömälle toimivin tapa, mutta sehän ei sovi työnantajille, sillä työntekijästä on saatava tuotto irti heti, Elo mainitsee.

Yhdistys jakaa kolmesti viikossa leipomoista ja kaupoista saamaansa leipää. Lisäksi jäsenille järjestetään virkistystoimintaa, kuten ulkoilupäiviä, uintia, sieni- ja marjaretkiä sekä teatterireissuja, yhteistyössä muiden vastaavien yhdistysten kanssa.

— Virkistystä tarvitaan, jotta porukka pysyy kunnossa. Yhdistys avustaa retkiä, sillä kymmenenkin euroa on monelle iso raha, Elo huomauttaa.

Toiminta työttömien yhdistyksessä pitää miehen toimeliaana: kiireitä on kuulemma ihan yhtä paljon kuin töissä ollessa.

Nelikymppisenä liian vanha?

Jussi Elo oli pitkään töissä kirjapainoalalla, kunnes työpaikan saneeraus heitti hänet työttömäksi pahimman laman alla 1990-luvun alkupuolella. Tuolloin 43-vuotiaan hakemus uudelleenkoulutukseen sai tyrmäävän vastauksen: "Olet liian vanha."

Vaihtelevat pätkätyöt ja työttömyys ovat tulleet hänelle tutuiksi. Alle vuoden pestejä on ollut milloin päiväkotiin, milloin kouluun. Viimeisin keikka päiväkeskuksen vahtimestarina päättyi alkuvuodesta. Kun mittariin tulee 60, korvaus muuttuu työttömyyseläkkeeksi.

— Olen ollut useissa työpaikkahaastatteluissa, mutta esille nousee aina ikäkysymys. Ymmärrän kyllä työnantajia, sillä jos ikääntynyt työntekijä joutuu työkyvyttömäksi, kustannukset rojahtavat viimeisen työnantajan kontolle. Olisi taas asiaa Arkadianmäelle, Elo jyrisee.

— Olisin valmis vakituisiin töihin vaikka huomispäivänä, jos vain olisi töitä tarjolla, työkykyinen kun olen. Mutta yhtä laillahan voisin saada lottovoiton.

Lohisoppaa on tarjolla vaelluksen päätteeksi Pyhän Laurin kirkolla la 9.8. alkaen klo 20.30.