Suomen vanhimpana keskiaikaisena puuveistoksena on pitkään pidetty Korppoon kirkon Maria-veistosta eli Korppoon Madonnaa. Tyylihistoriallisten selvitysten perusteella se on veistetty 1200-luvun alussa.

Madonnalle on nyt kuitenkin noussut haastaja Ahvenanmaalta. Åbo Akademin taidehistorian professori Åsa Ringbom on tutkinut Finströmin kirkon Pyhä Mikael –veistosta ja arvioi sen valmistuneen jo 1180-luvulla.

Väitteensä tueksi Ringbom nostaa Hampurin yliopiston professorin Peter Kleinin tekemän selvityksen veistospuun kaatohetkestä. Selvitys perustuu puun vuosirenkaiden hyväksikäyttöön iän määrityksessä eli niin sanottuun puulustoajoitukseen.

— On selvinnyt, että veistokseen käytetty tammi on kaadettu Baltian alueella vuonna 1179. Kun yleisesti lasketaan, että tammi tarvitsee kuivuakseen 2–3 vuotta, niin johtopäätökseni on, että Pyhä Mikael on veistetty jo 1180-luvulla, Ringbom arvioi.

Puulustoajoituksista uutta tietoa

Puulustoajoitukset ovat tuoneet uutta tietoa keskiaikaisten veistosten ja kirkkojen iästä. Muun muassa niihin nojautuen on monet keskiaikaiset kirkkomme arvioitu huomattavasti nuoremmiksi kuin aiemmin. Veistosten osalta ongelmana on se, että puun kaatohetki ei vielä kerro tarkkaan sitä, milloin veistos on tehty.

Korppoon Madonnaa säilytetään Suomen Kansallismuseossa. Museon intendentti Helena Edgren on tutkinut Madonnansa tarkkaan. On selvinnyt, että veistos on tehty pähkinäpuusta. Pähkinäpuusta ei kuitenkaan pystytä tekemään vuosirenkaisiin perustuvaa ikämääritystä puuttuvan vertailuaineiston vuoksi, joten on turvauduttava tyylivertailuun.

Tiedetään, että Korppoon Madonnan tyyppisiä veistoksia tehtiin runsaasti 1100-luvulla Kölnin seudulla ja nimenomaan pähkinäpuusta. Tämä saattaisi viitata siihen, että Korppoon Madonna on valmistunut jo 1100-luvun loppupuolella.

Edgren on kuitenkin varovainen.

— Mielestäni tällä hetkellä ei kukaan pysty varmuudella sanomaan, mikä on vanhin pyhimysveistos Suomessa. Tutkimusmenetelmien pitäisi vielä kehittyä, jotta tarkkaan iän määritykseen päästäisiin.

Neljä vanhaa vantaalaisveistosta

Vantaan Pyhän Laurin kirkossa on säilynyt neljä keskiaikaista pyhimysveistosta. Paiseista Jobia esittävä veistos on nähtävissä Suomen kansallismuseossa. Kolme muuta veistosta ovat kirkossa kiinnitettyinä holvipilareihin.

Vanhin kirkossa oleva veistos on Lyypekissä 1400-luvun puolessa välissä tehty tuntematon naispyhimys. Neitsyt Maria ja Jeesus-lapsi -veistos on kotimaista tekoa 1400-luvun lopulta tai 1500-luvun alusta. Dominikaaniveljeä, mahdollisesti itse veljeskunnan perustajaa Dominicusta, esittävä veistos on Saksasta ja aiheeltaan harvinainen Suomen kirkoissa. Se on tehty 1400-luvun lopussa.

Kaikki veistokset ovat puisia ja ilmeisesti osia alttarikaapeista. Vahinko vain, että aika on syönyt veistosten värit: vaatteiden värityksen ja kasvojen vaaleuden.