Minulla on paha tapa kulautella aamukahveja väärään kurkkuun lukiessani Hesarista kirkkoa koskevia uutisia. Tavallisesti köhin rippikoulu-uutisten kohdalla, mutta kahvinjuonti ei tunnu onnistuvan "kohu-uutisia" tai kirkosta eroamista käsitteleviä juttuja lukiessakaan.

Viimeksi sain yskimisreaktion kastetta koskevan uutisen kohdalla. Siinä esiteltiin uskonnotonta nimiäisjuhlaa ja kerrottiin kasteiden määrän laskeneen. Sinnittelin kahvin köhimisen kanssa tavallista pidempään. Yskä alkoi vasta, kun juttu kertoi karun totuuden: vanhemmat käyvät lapsen kasteella vaihtokauppaa. Jos lapsi kastetaan, kuten sinä haluat, niin minä saan valita etunimet!

Koska heinäkuun aikana kirkkoa käsitteleviä juttuja on ollut jo toistakymmentä, pelkään että naapurit alkavat häiriintyä aamuisista yskänpuuskistani. Olen yrittänyt diagnosoida ongelmaani naapurisovun säilyttämiseksi.

Hesarin toimitus saa asiasta synninpäästön, sillä vika kahvin köhimisistäni on harvoin toimittajan. Hökäisyrefleksi laukeaa, kun oma unelmakirkkoni kokee kolauksen. Kaste on vaihtotavaraa, köh. Kirkollisvero on palveluvastiketta, ysk. Kirkko on ylikonservatiivinen, yrhm!

Unelmakirkko koostuu niistä mielikuvista, joita minulla kirkosta on. Kuvittelen, että kahdeksan kymmenestä juna-asemalla vastaantulevasta on kirkon tyytyväisiä jäseniä ja ajattelee kirkosta kanssani samalla tavalla. Unelmakirkkomme on ajantasainen, ihmisläheinen ja suvaitsevainen. Lähimmäisenrakkaus jyllää niin kotosuomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Kristus on läsnä, saatana poissa.

Enkä ole ainut tällainen kirkkoidealisti. Meitä on paljon luottamushenkilöissä, seurakuntien työntekijöissä ja aktiiviseurakuntalaisissa. Jokainen omanlaisensa kahvinköhijä.

On tärkeää olla kriittinen lehdenlukija, mutta vähintään yhtä tarpeellista on kysyä aika ajoin, millaisen kirkon jäsen olen. Sen pullakahvintuoksuisenko, jonka sisälle mahtuu vain samoin kanssani ajattelevia ja jossa asiat tapahtuvat enimmäkseen oman pään sisällä, vai sen, joka on ristiriitainen ja välillä ärsyttävä, mutta vajavaisuudessaan niin todellinen?

Unelmakirkon jäsenelle aamukahvien juonti lehden äärellä on vaikeaa. Jos kuulut tähän joukkoon, suosittelen aluksi käyttämään pilliä ja sen jälkeen avaamaan silmät oikealle kirkolle.