Käytä joukkoliikennevälineitä, säästä energiaa, lajittele ja kierrätä jätteet ovat kaikille tuttuja, viime aikoina rummutettuja kehotuksia. Kirkko antaa uudessa ilmasto-ohjelmassaan käytännön suositusten lisäksi teologisia ja eettisiä perusteita ilmastotalkoisiin. Usko ja oppi yhdistyvät käytännön tekoihin. Ohjelman kulmakivet ovat kiitollisuus, kunnioitus ja kohtuus.

Arkkipiispa Jukka Paarma sanoi ohjelman julkistuspuheessaan Helsingissä, että ihmisen tehtävä luomakunnan taloudenhoitajana on länsimaissa tarkoittanut pitkälti luonnon hyväksikäyttöä. Ihminen on aiheuttanut toiminnallaan luonnon ja ilmaston tuhoutumista, joka iskee pahimmin maailman heikoimpiin tulvien, kuivuuden ja nälänhädän muodossa.

Kirkon roolina on Paarman mukaan nyt herätellä yhteiskuntaa vastuuseen luomakunnasta ja heikoimmista ihmisistä.

— Kaiken takana on Jumalan lahjoittava rakkaus. Motivaatio muutokseen lähtee kiitollisuudesta: mitä olemme saaneet, sitä tahdomme jakaa toisillekin, korosti Paarma.

Kohtuuden ihanne

Ilmastoryhmän jäsen, ekoteologi Pauliina Kainulainen jatkoi, että kiitollisuudesta nousee rakkaus luontoa kohtaan. Rakkaus on suurin ihmistä liikkeelle paneva voima, suurempi kuin syyllisyys tai velvollisuudentunto.

— Nykypäivän ajattelussa on menetetty pyhyyden taju. Kunnioittava ja rakastava suhtautuminen luontoon rajoittaisi ihmisen ahneutta. Kulttuurimme on mennyt kovin kulutuskeskeiseksi. Nyt tarvitaan kohtuuden ihannetta. Kohtuullisuus jättää aikaa muullekin, sielu väljenee. Se tarkoittaa suurta elämäntaparemonttia, Kainulainen totesi.

Lepopäivän pyhittäminen etsimällä sille muuta sisältöä kuin kuluttaminen onkin yksi ilmasto-ohjelman kirkon jäsenille antamista suosituksista. Myös hiljaisuus ja rukous ovat ekotekoja, sillä ne eivät saastuta eivätkä kuluta luonnonvaroja.

Kirkkohallitus voi tehdä sitovia päätöksiä vain oman toimintansa osalta, seurakunnille se voi antaa vain suosituksia. Seurakuntalaisten kannattaa olla aktiivisia näissä asioissa luottamushenkilöiden kautta. Kirkon evl.fi-sivustolle on suunnitteilla laskuri, jolla seurakunta voi testata hiilijalanjälkensä.

Eniten seurakunnilla on työsarkaa energiataloudessa, koska niillä on runsaasti kiinteistöjä. Toisena haasteena nousi esiin ympäristökasvatus esimerkiksi päiväkerhoissa ja rippikouluissa.

Kirkolla on ollut jo lähes kymmenen vuotta oma seurakuntia varten räätälöity ympäristöjärjestelmä, ympäristödiplomi. Se on käytössä yli sadassa seurakunnassa. Vantaan seurakunnille Kirkkohallitus myönsi ympäristödiplomin joulukuussa 2007.

Ilmasto-ohjelma lähti liikkeelle kirkolliskokousaloitteesta runsas vuosi sitten. Kirkkomme on Kainulaisen mukaan ohjelmallaan maailman kirkkojen kärkipäässä.

— Kristittyjen tulee olla asennemuutoksen moottoreina. Kirkko on menneisyydessään tullut tunnetuksi muutosten vastustajana. Toivottavasti kirkolla on nyt pitkä tulevaisuus erään muutoksen vastustajana: ilmastonmuutoksen, lausui ilmastoryhmän ja Changemaker-verkoston jäsen Hermanni Riikonen.