Kommentteja tästä todellisuudesta
Sirkku Peltolan näytelmässä Knut Pitkäjalka tuntee itsensä kummalliseksi suurten jalkateriensä vuoksi.
Teatteri voi hyvin Suomessa, toteaa tamperelainen näytelmäkirjailija ja teatteriohjaaja Sirkku Peltola. Hän perustelee näkemystään teatterilippujen myyntimäärällä. Pelkästään ammattiteattereihin suomalaiset ostavat vuodessa 2,5 miljoonaa lippua. Sen päälle tulevat vielä harrastajateattereiden katsojamäärät.
— Jostain syystä suomalaisilla on tarve kokoontua yhteen katsomaan esitystä, jossa voi periaatteessa tapahtua melkein mitä tahansa. Kun jokainen esitys tapahtuu tässä ja nyt, kyseessä on aina aivan ainutlaatuinen tilanne, sanoo Peltola ja arvioi, ettei teatteriharrastuksessa tapahdu ainakaan lähiaikoina suuria muutoksia.
Näytelmäkirjailija tuntee suomalaisten teatterimakua tarkemminkin.
— Eniten tuntuvat kiinnostavan suomalaisten kirjailijoiden näytelmät, jotka kertovat tästä todellisuudesta. Ei haluta taidetta taiteen vuoksi, vaan kommentteja elämästä ja olemisesta.
Peltolan omat näytelmät sopivat hyvin tuohon sapluunaan. Esimerkiksi Suomen hevonen kertoo maaseudusta ja maataloudesta 2000-luvun Suomessa ja Mummun saappaissa soi fox kertoo perheestä, isästä, äidistä ja kahdesta lapsesta, niin ikään nykyajan Suomessa. Ei siis ole ihme, että näytelmille löytyy esittäjiä ja katsojia — eikä pelkästään Suomesta.
Mummun saappaissa soi foxia on esitetty Virossa viime vuonna. Tänä vuonna se saa ensiesityksensä Yhdysvalloissa. Suomen hevosta esitettiin viime talvi Tallinnassa. Parhaillaan sitä ranskannetaan, ja se esitetään lukudraamana Ranskassa elokuussa. Molempiin näytelmiin voi Suomessa tutustua myös kirjoina.
Ihmiskuva on olennainen asia Sirkku Peltolan mukaan niin näytelmissä kuin kaikissa muissakin kirjallisuuden lajeissa.
— Varmaankin — tai toivottavasti — se muuttuu tai vaihtuu, kypsyy ja laajenee elämänkokemuksen myötä. Kirjoitustyön alusta alkaen minulla on ollut surullinen ja traaginen käsitys ihmisestä. Ehkä siinä näkyy jälkiä venäläisestä kirjallisuudesta, jota harrastin nuorena. Tunnen sääliä ihmisiäni kohtaan, mutta toisaalta näen traagisessa myös koomisen puolen.
Tikkurilan Teatterin kesäteatterissa esitetään Sirkku Peltolan kirjoittamaa näytelmää Knut Pitkäjalka. Sen päähenkilön huolena ja harmina ovat huomattavan suuret jalkaterät. Ystävyys ja yhteiset seikkailut ovat mahdollisia, vaikka näytelmän toiset henkilöt ovat erilaisia jollain toisella tavalla.
Kirjailija on kirjoittanut Knut Pitkäjalka -näytelmästä kaksi eri versiota kahdelle eri teatterille.
— Ensimmäisen kirjoitin ja ohjasin Ahaa-teatterille, joka kiertää esiintymässä kouluilla. Sen takia näytelmän piti pysyä tietyissä rajoissa. Käytettävissä oli viisi näyttelijää ja esitys sai kestää tunnin.
Myöhemmin koko näytelmä oli kirjoitettava uudelleen, jotta siitä saatiin kunnon spektaakkeli Lahden kaupunginteatteriin. Esitykseen tuli väliaika ja kahden tunnin kokonaiskesto, 15 näyttelijää, ja jopa balettiryhmä. Peltola ohjasi tämän pitemmän versionkin ensiesityksen.
Tikkurilan Teatteri esittää näytelmän kaksituntisen version. Sen toteuttamiseen osallistuu näyttelijöiden lisäksi myös Tikkurilan Teatterin teatteri- ja sirkuskoululaisia sekä Vantaan Tanssiopiston oppilaita.
Näytelmää esitetään su 13.7., 20.7., 27.7., 3.8. ja 10.8. klo 15; ti 15.7., 22.7. ja 29.7. klo 18 sekä ti 5.8. klo 13 ja klo 18; ke 16.7., 23.7., 30.7. ja 6.8. klo 18 Tikkurilan Teatterin kesäteatterissa kotiseututalo Påkaksen pihalla, Vanha Kuninkaalantie 2. Liput 14/7 e, perhelippu 35 e (2 aikuista ja 2 lasta).
