Ei Venäjän talvi eikä arojen laajuus vaan täiden armeija oli suurin syyllinen Napoleonin armeijan tuhoutumiseen vuoden 1812 sotaretkellä. Myös kärpäsillä oli oma roolinsa puolen miljoonan miehen hengen vaatineessa tragediassa.

Täit levittivät pilkkukuumetta ja kärpäset punatautia. Täille loivat loistavat olosuhteet valtavien sotilasleirien ahtaus ja hygienian puute, kärpästen toukat vilisivät hevosten lannassa. Toki ilmasto-olosuhteilla ja Venäjän armeijan toiminnalla oli oma vaikutuksensa, mutta suurin tappaja olivat taudit.

Ötökät ja niiden levittämät mikrobit ja loiset ovat olleet ratkaisevassa roolissa monessa muussakin ihmiskunnan historian käännekohdassa, selviää historioitsija ja hyönteistutkija Lena Huldenin kirjasta Kuusijalkainen vihollinen (Schildts 2008).

Kirjassa sujahdetaan myös Raamatun maailmaan. Vanhin todennäköisesti pernaruttoon viittaava kuvaus löytyy 2. Mooseksen kirjasta, jossa kerrotaan kymmenestä Egyptiä koetelleesta vitsauksesta. Näistä vitsauksista viides eli egyptiläisten karjan tappava ankara rutto oli Huldenin mukaan todennäköisesti pernaruttoa. Jerusalemia piirittäneeseen Assyrian armeijaan iski puolestaan 600-luvulla eKr. joko kirppujen levittämä paiserutto tai punatauti.

Suomessakin ovat jyllänneet monet hyönteisten ja muiden niveljalkaisten levittämät taudit. Nykypäivän näkökulmasta yllättävätkin: jatkosodan rintamilla vuonna 1944 todettiin nimittäin 892 malariatapausta.