Kävipä sunnuntaina huono tsäkä: aioin nauttia Pyhän Laurin kirkon hiljaisesta messusta klo 12 ennen kuin kesän kirkon täydet konfirmaatiomessut alkavat. Olin ajoissa paikalla, mutta hiljaiselta vaikutti: yksinäinen mies istui penkissä. Ja muutamat muut alkoivat pyöriä kirkon ovelta pois.

Varmaan toistakymmentä meitä kääntyi minun nähteni pois, kun vahtimestari kertoi, että kaksikielinen kaatuneiden muistopäivän messu oli jo klo 10. Samanlainen poikkeuspäivä on kuulemma joskus muulloinkin vuoden mittaan, ehkä itsenäisyyspäivänä. Siinä kaikki, vaikka kirkon seinässä lukee, että suomenkielinen messu on klo 12.

Eipä sitä aina lehdestä tule tarkistaneeksi kellonaikoja. Kymmenen messusta kerrottiin, mutta kahdentoista messua ei lehdessä ollut peruttu. Mitä se vanha sanonta sanookaan: "Varjele tapaa, niin tapa varjelee sinua."