Isä ja poika syvissä vesissä
Stefan Einhorn: Ihmisen tehtävä. Otava 2008.
Ruotsalaisen syöpälääkärin ja -tutkijan Stefan Einhornin edellinen suomennettu teos Aidosti kiltti kipusi myyntilistojen kärkisijoille. Ihmisen tehtävä ansaitsisi myös nousta korkealle, sillä se on viisas teos elämän tarkoituksesta.
Romaanin kehystarina kertoo keski-ikäisestä tiedemiehestä, jonka biologi-isä sairastuu syöpään. Dramatiikkaa lisää se, että myös tiedemiehen lapsella on vakava sairaus.
Keskellä kriisitilannetta kuolemansairas isä ehdottaa yllättäen pojalleen vuoropuhelua, jonka tarkoitus on siirtää perheen vuosisataista suullista juutalaista perinnettä eteenpäin. Perinteeseen liittyy Jumalan salainen nimi.
Vaikka näin läheinen keskustelu aluksi tuntuukin oudolta pojasta, joka on koko elämänsä ajan kamppaillut isänsä poissaolon kanssa, hän suostuu ja huomaa pääsevänsä syvien vetten ääreen. Miesten keskustelunaiheina ovat nöyryys, ihmisen tehtävä, etiikka, totuuden etsintä, viisaus, rakkaus, seitsemäs päivä ja Jumalan nimi.
Isän ja pojan välille syntyy aito vuoropuhelu, vaikka isä onkin selvästi keskustelun mentori. Isä korostaa sitä, että maailmaa ei luotu valmiiksi, vaan ihmisen tehtävä on korjata ja eheyttää se. Itse kukin on vastuussa siitä, että hyvä saa maailmassa yliotteen. Entä missä on Jumala? Hän ei nuku, mutta lepää, sillä vastuu on nyt ihmisellä. Luomiskertomuksen seitsemännen päivän iltaa ei ole vielä tullut, päivä jatkuu yhä.
Silti Jumala on läsnä maailmassaan tavalla, johon sisältyy yllätysmomentti.

