Lintuharrastajalle jokainen kevät ja jokainen retki on erityinen ja ainutlaatuinen. Helsinkiläinen Jari Markkula voi todeta niin 40 vuoden kokemuksella. Joskus kohdalle osuu harvinaisia lajeja, jonakin vuonna erityisen hieno muutto. Tämän kevään tähtihetki oli noin 18 000:n muuttomatkalla olleen hanhen ylilento, jota kesti yli seitsemän tuntia.

— Siinä oli valkoposki-, metsä- ja tundrahanhia. Ne menivät laajana rintamana. Oli aivan kirkas auringonpaiste ja tuuli etelästä, Markkula kuvailee.

Markkula opastaa Vantaan seurakuntien ympäristöviikolla linturetkiä Kartanonkosken koulun lähimaastossa ja Pyhän Laurin kirkon maisemissa. Hänen mielestään Vantaan pellot ovat oivallisia paikkoja lintujen tarkkailijalle. Helsingin ja Vantaan raja-alue Haltialassa, Tuomarinkylässä, Pakkalassa ja Tammistossa on ensimmäinen laaja peltoaukea, johon etelästä tulevat muuttolinnut pysähtyvät.

— Keväisin siellä näkee kiuruja, pulmusia, töyhtöhyyppiä, kirvisiä ja kottaraisia. Kerran olen nähnyt kattohaikarankin. Myös petolinnut ja kahlaajat pysähtyvät pelloilla. Ja syksyllä sitten samat lajit kerääntyvät sinne lähtiessään.

Pelloilla pesivät tutut peltolinnut: kiurut, kuovit, niittykirviset ja kottaraiset. Metsänreunat ovat peippojen valtakuntaa. Ruisrääkkiä pelloilla on joka vuosi, ja sellainenkin harvinaisuus kuin viiriäinen on kuultu.

Peltojen lisäksi Markkulaa viehättää erityisesti Kartanonkoskeen rajoittuva Tammiston luonnonsuojelualue, joka on lähes luonnontilassa säilynyttä vanhaa jalopuumetsää. Niinpä siellä on tavattu esimerkiksi harvinaisia tikkalajeja: valkoselkä-, pikku- ja pohjantikkoja. Pöllöillekin se kelpaa, sillä sarvi- ja lehtopöllöjä on joinain vuosina pesinyt siellä.

Joen rantojen äänimaisemaa puolestaan hallitsevat touko–kesäkuussa laulullaan satakielet. Niitä on rantapensaikoissa kymmeniä.

Lintuihin jää koukkuun

Toukokuu ja kesäkuun alku on linnuilla — ja lintuharrastajilla — touhukasta aikaa.

— Toukokuun lopulla pääosa muuttolinnuista on jo saapunut Suomeen. Kesäkuun puoliväliin mennessä tulevat viimeisetkin, lähinnä joitakin hyönteissyöjiä ja yölaulajia, Markkula ennakoi.

— Tällä hetkellä useilla lajeilla, kuten rastailla, kottaraisilla ja tiaisilla on jo pieniä poikasia. Käpylinnuilla ovat poikaset jo maastossa ja toinen pesintä tekeillä.

Markkula toteaa sen, minkä maallikkokin luonnossa liikkuessaan tai mökkeillessään on havainnut: juhannukseen mennessä lintujen laulu on ainakin päiväsaikaan hiljentynyt ja heinäkuussa on jo hyvin hiljaista.

Markkula itse ajoittaa lomansa lintuharrastuksensa mukaan, kevääseen ja syksyyn. Mutta ihan vasta-alkajille hän suosittelee lintujen tarkkailun aloittamista talvella, oman lintulaudan tai lintujen ruokintapaikan vieraista.

— Lintulaudalla käy suhteellisen vähän lajeja, joten niistä on helppo aloittaa. Ensin voi opetella tunnistamaan vaikka talitiaisen, sitten opetella erottamaan sen sinitiaisesta. Siitä se vähitellen lähtee.

— Jos on oma mökki tai maapaikka, harrastusta voi jatkaa keväällä siellä. Tai lähteä retkelle metsään tai merenrantaan. Tarjolla on myös kursseja ja ohjattuja retkiä.

Kiikari on Markkulan mukaan aloittelijallekin välttämätön. Ihan halpaa ei kannata hankkia, vaan sellainen, joka kestää kolhuja eikä huurru sateessa. Hyvä lintukirja tarvitaan myös ja totta kai muistiinpanovälineet havaintojen kirjaamista varten.

Jos lintuja mielii tunnistaa pelkän laulun perusteella, Markkula suosittelee pyytämään avuksi kokeneempaa harrastajaa. Vähitellen laulua oppii erottamaan — ja muistamaan.

— Tämä on sellainen harrastus, että joka päivä oppii uutta. Ja tähän jää koukkuun, Markkula lupaa.

Yli 300:n lajin mies

Vähän päälle viisikymppisen Jari Markkulan lintuharrastus alkoi 1960-luvulla koulun luontokerhossa.

— Samojen äijien kanssa tavataan edelleen ja käydään retkillä yhdessä.

Sosiaalisuus onkin Markkulan mielestä yksi lintuharrastuksen parhaista puolista. Bongarit ovat kuin suurta perhettä keskenään.

Markkula arvioi bonganneensa yhteensä vähän yli 300 lintulajia. Joukkoon mahtuu harvinaisuuksia, mutta Markkula korostaa, että tavallisten lajien näkeminen on ihan yhtä hienoa.

— Uudet lajit Suomessa ovat toki tärkeitä nähdä, mutta aika harvoin lähden harvinaisuuksien perään. Minulla on sellainen periaate, että yhden lajin takia lähden korkeintaan 100 kilometrin päähän.

Markkulan oma suosikkilaji on pikkusieppo, suhteellisen harvinainen itäisen Suomen vanhojen metsien lintu.

— Se on aika vaativa pesimäympäristönsä suhteen, ja Suomessa sopivat metsät vähenevät hakkuiden vuoksi. Pikkusiepolle pitää olla kuusimetsää, jossa on kaatuneita puita ja myös vettä, vaikka puro tai lampi. Kun sopiva paikka löytyy, se saattaa palata sinne useampanakin vuonna.

— Toinen suosikkini on kottarainen. Ja vanhemmiten olen oppinut tykkäämään myös variksesta ja harakasta, näistä lintumaailman älyköistä.

Ympäristöviikko Vantaan seurakunnissa

Sunnuntai 25.5.

Luomakunnan sunnuntain
messut:

Ankkapuistossa Korsossa klo 12
Hakunilan kirkossa klo 11
Hämeenkylän kirkossa klo 10
Kivistön kirkossa klo 12
Länsimäen kirkossa klo 10
Myyrmäen kirkossa klo 10

Pyhän Laurin kirkossa klo 12
(ruotsinkielinen klo 10)

Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa klo 10. Messu radioidaan, joten seurakuntalaisia pyydetään saapumaan kirkkoon viimeistään klo 9.50.

Tikkurilan kirkossa klo 10

Uuden tuhkahauta-alueen käyttöönottojuhla Helsingin pitäjän hautausmaalla klo 13.30. Tilaisuuden jälkeen kahvit pappilassa.

Luontotapahtuma Kartanonkosken koululla, Tilkuntie 5, klo 15–17.30. Jari Markkulan opastamia linturetkiä lähimaastoon, Vanhasta uutta –näyttely, nuorille Kuumentavia skenaarioita ja viilentäviä valintoja –näyttely ja –peli, lapsille askartelua ja kasvinsiementen kylvämistä, lajitteluleikkikisa, hiljaisuuden huone, tietoiskuja, Reilun kaupan materiaalia, lettuja.

Koko maa riemuitsee ja laulaa –konsertti Pyhän Laurin kirkossa klo 18. Urkumusiikkia luomakunnasta, Samppa Laakso ja Iina Katila; psalmirunoja luomakunnasta, Jaakko Hyttinen; luomakunnan virsiä yhteislauluina.

Maanantai 26.5.

Hautausmaa- ja kasvikierros Helsingin pitäjän hautausmaalla ja kirkonmäellä klo 18. Lähtö Pyhän Laurin kirkolta.

Tiistai 27.5.

Ekoteologinen keskustelutilaisuus Tikkurilan kirkon kahviossa klo 18.

Torstai 29.5.

Linturetki Pyhän Laurin kirkon maisemissa klo 18. Oppaana Jari Markkula. Lähtö kirkolta.

Perjantai 30.5.

Kesän avaus Ruskeasannan hautausmaalla klo 18. Hartaus kappelissa, kierrätyskukkapenkin käyttöönotto.