Voiko kirkolliskokous olla aktiivinen arvokeskustelija? Vastaus riippuu siitä, mitä arvokeskustelulla tarkoitetaan.

Edustajat Stig Kankkonen ja Leif Nummela, ruotsinkielisen seurakuntalehti Kyrkpressenin ja Kansanlähetyksen Uusi tie -lehden päätoimittajat, tekivät kirkolliskokoukselle aloitteen, jonka mukaan kokousta pitäisi kehittää aktiiviseksi toimijaksi yhteiskunnallisessa arvokeskustelussa. Itse asiaa, kirkon aktiivisuutta arvokeskustelussa pidettiin kokouksessa tärkeänä, mutta pari kertaa vuodessa kokoontuvan edustuksellisen elimen käytännön mahdollisuuksista toimia keskustelijana ei oltu yhtä varmoja.

Aloitteen tekijät ovat oikeassa siinä, että usein kirkko osallistuu virallisesti arvokeskusteluun reaktiivisesti eli kirkkohallitus tai piispainkokous antaa lausuntoja, kun niitä pyydetään. Nykyaikainen arvokeskustelu on kuitenkin pohjimmiltaan jotain aivan muuta kuin virallisia lausuntoja: se on sitä arkista työtä, jota piispat hiippakunnissaan ja mediassa, papit seurakunnissaan ja seurakuntien jäsenet omassa elämässään ja valinnoillaan käyvät.

Jos ajatellaan vain näitä virallisia lausuntoja, niin vaikeus on, miten ja missä asioissa kirkolliskokous tällaisia kirkon kantoja muodostaisi. Kyseessä on kuitenkin 109 hengen edustuselin, jossa on mielipiteitä ja näkemyksiä moneen junaan. Osallistuttaisiinko yhteiskunnalliseen arvokeskusteluun äänestyspäätöksillä vai pitäisikö kokouksen olla yksimielinen? Odottaisiko media sitten näitä kannanottoja kuin kuuta nousevaa?

Ei aloitetta kuitenkaan pidä heti tyrmätä. Miksei kirkolliskokous voisi joissain tilanteissa lausua jotakin, kunhan asia on merkittävä, sopii kirkon arvomaailmaan ja kokous on riittävän yksimielinen. Tällöin on kuitenkin syytä tarkkaan punnita, mitä ja miten sanotaan: itsestäänselvyydet ja moralismi eivät ole kirkolle eduksi saati auta ajettavaa asiaa.

Kirkolliskokous käy itse asiassa jo nyt arvokeskustelua. Jokainen kokouksessa käytetty puheenvuoro on sitä, ja kirkolliskokouksen päätökset vielä enemmän. Tällä kertaa puhuttiin esimerkiksi vammaisten asemasta kirkossa ja avioerojen vaikutuksesta perheisiin ja oltiin huolissaan lisääntyvän alkoholinkäytön vaikutuksesta ihmisten terveyteen.