Jeesus tunsi ihmisluonteen, siihen kuuluvan taipumuksen olla oikeassa ja hakeutua samanmielisten seuraan. Varmaan juuri siksi hän Johanneksen evankeliumin mukaan rukoili jäähyväisrukouksessaan, että hänen opetuslapsensa olisivat yhtä.

Kahdessa vuosituhannessa kristillinen kirkko on kuitenkin pirstoutunut lukemattomiksi kirkkokunniksi. Kristittyjä on maailmassa yli 2,2 miljardia, joista noin puolet on roomalaiskatolisia. Katolinen ja ortodoksinen kirkko erkanivat lopullisesti 1000-luvulla, luterilaisuus yhtenä protestanttisuuden haarana syntyi 1500-luvulla. Sen jälkeen protestanttisuus on jatkanut pirstoutumistaan, niin että erilaisia kirkkoja lienee nykyisin tuhansia. Mielenkiintoista on sekin, että jokainen kirkkokunta katsoo olevansa jollakin tavalla alkuperäinen ja oikea. Jos ei historiallisesti, niin ainakin opillisesti lähimpänä alkuseurakunnan sanomaa.

Vastareaktiona tälle kehitykselle syntyi noin sata vuotta sitten ekumeeninen liike ajamaan kristittyjen yhteyttä ja kirkkojen ykseyttä. Jo sitä ennen oli 1800-luvulla löydetty yhteinen sävel raamattutyössä ja etsitty sydänten yhteyttä erilaisissa järjestöissä. Nyt ekumenialla on varsin vankka asema. Kirkot ovat perustaneet kansainvälisiä järjestöjä, solmineet sopimuksia ja niiden johtajat rukoilevat yhdessä. Myös paikallistasolla ekumeniaa on, esimerkiksi Vantaalla vietetään vuosittain yhteistä valtakunnallista rukousviikkoa. Tosin on todettava, että ikävä kyllä kyse on yhä varsin harvojen harrastuksesta ja edistysaskeleet ovat hitaita. Vielä on pitkä matka esimerkiksi siihen, että luterilais-ortodoksinen aviopari voisi polvistua yhteiseen ehtoollispöytään.

Ehkä kirkkojen moneus ja luterilaisenkin kirkon sisäinen hajanaisuus ei silti ole pelkästään negatiivinen asia. Uskon, että Jumalalla on monta tietä lähestyä ihmistä — toiselle sopii toisentyyppinen hengellisyys kuin toiselle. Eri kirkkojen olemassaolo on tehnyt kristillisestä perinteestä rikkaan: siinä on tarttumapintaa erilaisille ihmisille.

Jotta kirkkojen todistus olisi uskottava, on niiden etsittävä yhteyttä ja kunnioitettava toisiaan. Jeesuksen jäähyväisrukous pitää nähdä velvoittavana: on rakastettava myös erilaisia kristittyjä.