Joensuun yliopistosta teologian maisteriksi valmistuva Jukka Kolmonen on lopputyössään tutkinut työhyvinvointia. Kolmosen tutkielmassa Työhyvinvointi työntekijän silmin todetaan, että työpaikoilla kotoisia uskonnollisia vähemmistöjä on usein jopa vaikeampi suvaita kuin kaukaisemmista kulttuureista tulleita.

— Uskonnoista keskustellaan työpaikoilla hyvin vähän tai ei lainkaan, sanoo Kolmonen.

Hänen mukaansa keskustelusta pidättäytyminen johtuu lähinnä siitä, että uskontoa pidetään yksityisasiana tai että aihe koetaan jollakin tavalla tabuksi.

Uskonnollisen työtoverin syrjintä ilmenee esimerkiksi pahan puhumisena ja vihjailuna silloin, kun työntekijä ei tahdo vakaumuksensa vuoksi osallistua työpaikan virkistystilaisuuteen tai alkoholin käyttöön. Myös uskonnosta puhuminen negatiiviseen sävyyn vakaumuksellisen työkaverin kuullen on yleistä.

— Toisinaan syrjintä on hiuksenhienoa ja sitä voi olla vaikea osoittaa todeksi, Kolmonen selvittää.

Kolmonen teki teemahaastatteluihin perustuvan tutkimuksen 16 haastateltavan kokemuksista erilaisissa työyhteisöissä. Tutkimuksen mukaan luterilaiseen kirkkoon kuuluva herätysliike arvioitiin työpaikoilla helposti vieraaksi uskontokunnaksi.

Tiedon lisääminen ja avoin vuorovaikutus osoittautuivat tärkeimmiksi tekijöiksi syrjinnän ehkäisyssä. Tärkeää on avata suunsa ja olla ihminen ihmiselle.

— Keskustelu eri uskonnoista nähtiin tarpeellisena, koska sen avulla epäluulot vähenevät. Eräs haastateltava totesi tutustuttuaan herätysliiketaustaisen työkaverinsa elämään, että hänen toimintansa hyväksyminen oli tullut helpommaksi. Lopulta työkaveri ei enää tuntunut lainkaan niin erikoiselta, kertoo Kolmonen.

Oikeus tulla hyväksytyksi

Kolmosen mukaan vakaumuksellisen uskovaisen käytös saattaa herättää hilpeyttä toisissa työntekijöissä. Syynä on valtavirrasta poikkeava suhtautuminen työyhteisön tapahtumiin ja arkielämän tilanteisiin.

— Ei-kristillisten uskontojen ruokakulttuurin hyväksyminen koetaan yleensä rikkautena. Erilainen ruokakulttuuri huomioitiin yhtiön omissa henkilökunnalle järjestetyissä tilaisuuksissa. Sen sijaan suomalaisen uskonnollisen henkilön muista poikkeavat käyttäytymistavat saattoivat ärsyttää enemmän.

Kolmosen mukaan eräs haastateltava totesi työpaikan avoimuuden puutteen johtavan siihen, ettei vakaumustaan uskalla tunnustaa.

— Avoimuuden puuttuessa ei synny luottamusta ja luottamuksen puute johtaa työhyvinvoinnin laskuun. Eräs haastateltava totesikin, että esimiesten on huolehdittava, että kaikki saavat olla vakaumuksensa mukaisia.

Tasa-arvotyössä — siis muussakin kuin sukupuolten välisessä — on vielä tekemistä.

— Suurimpana löytönä tutkimuksessani voisin pitää haastateltavien useasti esille nostamaa hyväksytyksi tulemista. Työntekijä haluaa olla oma itsensä. Siihen kuuluu se, että ihminen haluaa tulla hyväksytyksi omine ominaisuuksineen ja arvomaailmoineen, toteaa Kolmonen.

Työhyvinvointiin ja suvaitsevaisuuteen kannattaa aina panostaa.

— Työntekijät eivät lähde pois hyvän ilmapiirin työpaikoista edes paremman palkan perässä, tiivistää Kolmonen erään tutkimuksensa löydöistä.