Valokuvassa nuori äiti pitelee vauvaa sylissään. Hänen ympärillään näkyvät vain rauniot talon suojaavista seinistä. Kaikki on mennyttä. On vuosi 1982.

Toisessa kuvassa taas on tyhjä lasten sänky, jossa on peitto ja nukke. Sänky ja huone ovat täynnä lasinsirpaleita. Missä on lapsi, joka on nukkunut sängyssä lapsen unta? Onko hän herännyt särkyvän lasin ääneen? On vuosi 2000.

Kuvat ovat Toivon siemeniä, pelon siemeniä — 40 vuotta miehitystä palestiinalaisalueilla -näyttelystä. Onko mikään muuttunut kymmenien vuosien varrella? Onko miehityksen keskeltä vielä löydettävissä toivon siemen?

Palestiinalaisalueiden arkea ovat tuhotut talot, uhkaavasti osoittavat aseet ja pakolliset pysähtymiset tarkastuspisteissä. Nuori palestiinalaistyttö on joutunut kulkemaan pelko sydämessään kouluun israelilaissiirtokunnan läpi.

"Kotimme on kuin häkki, se on kokonaan aidattu sisäänkäyntiä myöten. Talomme on kuin saari, jota ympäröi sotilaiden siirtokuntalaisten ja väkivaltaisen ilmapiirin meri", hän kuvailee.

Seitsemänvuotias tyttö käy dialyysihoidossa sairaalassa. Hän joutuu käymään hoidossa kolmesti viikossa. Matkalla hän kulkee kahden tarkastuspisteen kautta vaihtaen välillä kulkuvälineitä. Hän kulkee yksin, koska vanhemmille ei myönnetä lupaa saattaa tytärtään.

Pelko ja huoli ovat aina läsnä, mutta niin ovat myös rohkeus ja usko parempaan. Ihmiset yrittävät elää normaalia arkea. Näyttelyn kuvissa juhlitaan syntymäpäivää runsaan kakkupöydän äärellä ja käydään vihannestorilla ja maustekaupassa. Vanha mies poimii oliiveja puusta.

Silminnäkijöinä alueella ovat olleet muun muassa kuvaajat Carina Appel, Laura Junka, Sami Kero, Petteri Kokkonen, Tapio Kujala, Mikko Louhivuori, Leena Saraste ja Rauli Virtanen.

Valokuvanäyttely Monitoimitalo Lumossa 2.–19.5. Urpiaisentie 14, Korso.
Avoinna ma–pe klo 8–22 ja la klo 10–16.