Viime vuosi oli Reilun kaupan läpimurtovuosi Suomessa. Kuluttajat tekevät aiempaa useammin eettisiä valintoja, jotka ovat saaneet myös monet yritykset oivaltamaan, että eettisyys kannattaa. Reilun kaupan tuotteiden myynti kasvoi 52 prosenttia ja nousi jo yli 34 miljoonan euron.

— Suomalaiset käyttivät reiluihin tuotteisiin viime vuonna keskimäärin 6,4 euroa, mikä on kansainvälisesti korkea luku. Kehitysmaissa suomalaisten valinnat takaavat paremman elämän jopa 100 000 ihmiselle, selvittää Reilun kaupan edistämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Tuulia Syvänen.

Korson Nikinmäessä asuva Syvänen on ollut töissä Reilun kaupan edistämisyhdistyksessä alusta saakka eli vuodesta 1999. Alun perin hän tuli yhdistykseen tiedottajaksi.

— Olen käynyt läpi kaikki tittelit, joita yhdistyksestä löytyy. Meitä on pieni porukka, 11 henkeä. Suomen lisäksi vastuullamme ovat Baltian maat. Varsinaisesta tuotteiden myynnistä huolehtivat yritykset. Me kauppaamme aatetta ja ideaa, johon sitoutumalla yritykset saavat tuotteisiinsa Reilun kaupan merkin.

— Itse koen olevani kehitysmaiden köyhien puolestapuhuja. Käytämme heidän asiansa ajamiseen kaupallisia keinoja, pyrimme kohti oikeudenmukaisempia maailmanmarkkinoita, Syvänen kiteyttää.

Tukee paikallista yrittäjyyttä

Syväsen työssä yhdistyvät maailman parantaminen, kehitysmaiden ihmisten elämästä tiedottaminen sekä työn ja yrittämisen edistäminen. Maailmanparantaja hän kertoo olleensa teini-iästä, viestinnän keinot ovat tuttuja entiselle toimittajalle ja yrittäjyyttä hän itsekin arvostaa.

— Sukulaisissani on yrittäjiä. Kaupankäynti puolestaan tuli tutuksi opiskeluaikana Anttilan kassalla.

Reilun kaupan järjestelmä on Syväsen mielestä hyvä tapa puuttua maailman epäoikeudenmukaisuuteen, sillä se kannustaa ihmisiä auttamaan itseään.

— Reilu kauppa tukee kehitysmaiden ihmisiä tulemaan toimeen omalla työllään. Usein kehitysmaiden viljelijät sanovat, että he eivät halua, että joku ostaa heidän tuotteitaan säälistä. Päinvastoin he haluavat olla ylpeitä siitä, että heillä on hyvä tuote. Kun he saavat tuotteistaan oikeudenmukaisen korvauksen, takuuhinnan, he pystyvät panostamaan laatuun, hankkimaan koulutusta ja takaamaan paremman tulevaisuuden.

Reilun kaupan järjestelmässä kauppasuhteet solmitaan mahdollisimman suoraan viljelijöiden kanssa ja välikäsien määrää tuotantoketjussa pyritään vähentämään. Tämä kasvattaa osuutta, jonka viljelijä saa tuotteen loppuhinnasta. Viljelijät, osuustoimintatilat ja paikalliset pienyrittäjät puolestaan sitoutuvat noudattamaan tiettyjä tarkasti valvottuja kriteerejä, kuten sitä, että tuotannossa ei käytetä lapsityövoimaa.

"Ostetaan Giovannin banaaneja"

Syvänen uskoo vakaasti Reilun kaupan järjestelmään tai oikeastaan ei usko, vaan tietää. Hän on itse käynyt tapaamassa tuottajia Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa ja heitä on vieraillut myös hänen kotonaan.

— Jo vuonna 1999 tein ensimmäisen matkan Guatemalan kahviosuuskuntiin ja viimeksi kävin Keniassa ruusu- ja teetiloilla. Olen nähnyt mitä tarkoittaa, että saa tuotteistaan hinnan, joka varmasti kattaa tuotantokustannukset ja millaista taas on ihmisillä, jotka ovat puhtaasti maailmanmarkkinoiden armoilla.

Maailmanmitassa Reilun kaupan järjestelmä auttaa tällä hetkellä 7 miljoonaa ihmistä. Kun 2,8 miljardia ihmistä elää alle kahdella dollarilla päivässä, Syvänen myöntää, että välillä tulee riittämätön olo.

— Mutta olen aina ollut positiivinen ihminen ja halunnut katsoa, mihin voin yksin ja yhdessä toisten kanssa vaikuttaa. Reilun kaupan kasvumahdollisuudet ovat hyvät: miksemme voisi tulevaisuudessa saada sen piiriin 70 tai 700 miljoonaa ihmistä! Jos yrityksille länsimaissa tehdään riittävän helpoksi se, että kaupallisen tuloksen saa tekemällä eettisesti kestäviä ratkaisuja, niin mikseivät ne niin tekisi. Ihmiset sielläkin asioista päättävät.

Syväsen perheessä kasvaa myös pieni maailmanparantaja. Kesällä 6 vuotta täyttävä Niilo-poika on saanut tutustua monenlaisiin ja monen värisiin ihmisiin. Hän myös tietää, miten asioihin vaikutetaan.

— Lähikauppaan mennessä Niilo sanoo, että ostetaan Giovannin banaaneja. Giovanni on ecuadorilainen viljelijä, joka on käynyt meillä.

Reiluja seurakuntia ja kohta myös kaupunkeja

Reilun kaupan menestys on kiinni kuluttajien valinnoista. Nyt kun kuluttajat ovat innostuneet — esimerkiksi banaanien markkinaosuus on 12 prosenttia — myös entistä useammat yritykset ovat lähteneet tosissaan mukaan. Parhaiten vähittäiskauppa, mutta myös monet suomalaiset tuotantolaitokset.

— Kahvista suurin osa paahdetaan täällä Suomessa. Nanson Reilun kaupan puuvillasta tehdyt vaatemallistot ovat menestyneet niin hyvin, että Nokian tehtaille on palkattu lisää työvoimaa, tietää Syvänen.

Julkisyhteisöt ovat syttyneet yritysmaailmaa hitaammin. Ensimmäinen Reilun kaupan kaupunki on kuitenkin jo tulossa, sillä Tampereen kaupungin päättäjät ovat tehneet asiasta yksimielisen päätöksen.

— Seurakunnat ovat reagoineet kuntia nopeammin. Erityisen iloinen olen siitä, että oma kotiseurakuntani Korso on yksi Suomen
47:stä Reilun kaupan seurakunnasta. Hienoa olisi, jos koko Vantaan seurakuntayhtymä voisi seurata Mikkelin esimerkkiä ja pyrkiä Reilun kaupan seurakuntayhtymäksi.

Syväsen mukaan seurakunnissa päätöksentekoa helpottaa niiden arvomaailma. Ei tarvitse erikseen perustella, miksi kaukainen ihminen on lähimmäinen siinä kuin lähellä asuva.

— Miksei sitten myös käytännössä voisi olla edelläkävijä ja näyttää esimerkkiä muille? ehdottaa Syvänen.

Suklaanaamiota pitää itsekin kokeilla

Reilun kaupan markkinoiden kasvusta kertoo sekin, että erilaisia tuotteita on Suomessa jo noin 450. Muun muassa kahvilaatuja on peräti 97, joten niistä pitäisi jo löytyä jokaiseen makuun.

— Kahvi on suomalaisille tärkeää, joten ennakkoluulot ovat ymmärrettäviä. Mutta jos rekkakuskeille kelpaa ABC-asemilla tarjottu reilu kahvi, uskon, että se maistuu muillekin, myhäilee Syvänen.

Syvästen kotoa löytyy monenlaisia Reilun kaupan tuotteita, mutta kun uusia tulee pari päivässä, niin kaikkea ei toiminnanjohtajakaan ole testannut.

— Meillä on myös kosmetiikkaa. Mieli tekee pian kokeilla ainakin suklaanaamiota, tuumii Syvänen.

Korson kirkossa jaetaan äidille reilu ruusu

Vantaan tähän mennessä ainoassa Reilun kaupan seurakunnassa Korsossa vietetään 4.–11.5. Reilun kaupan viikkoa. Viikon aikana asiaa pidetään esillä seurakunnan eri tilaisuuksissa.

Muun muassa torstaina 8.5. järjestettävässä ruusujuhlassa jaetaan juhlaan kutsutuille tänä vuonna pyöreitä vuosia täyttäville korsolaisvanhuksille Reilun kaupan ruusut. Äitienpäivänä 11.5. ojennetaan kaikille Korson kirkon jumalanpalvelukseen tuleville naisille Reilun kaupan ruusu.

Korson Vetomarkkinoilla on lauantaina 10.5. seurakunnan koju, jossa on tarjolla tietoa Reilusta kaupasta.

Reilun kaupan seurakuntana Korso on sitoutunut tiedottamaan seurakuntalaisille asiasta ja käyttämään toiminnassaan Reilun kaupan tuotteita. Kahvin lisäksi Korsossa käytetään säännöllisesti teetä, sokeria, hunajaa, banaaneja ja viinirypäleitä sekä satunnaisesti myös mehuja, muita hedelmiä ja kukkia.