Vantaalla on järjestetty Eroneuvotilaisuus kolme kertaa. Asialla ovat olleet kaupungin lastenvalvojat, jotka ovat saaneet Eroneuvotilaisuuksien vetäjän koulutuksen Lastensuojelun Keskusliitosta. Tilaisuudet liittyvät 2005 alkaneeseen viisivuotiseen projektiin, jonka tarkoituksena on tukea eroa pohtivia ja eronneita vanhempia.

— Projektin päämääränä on lapsen aseman parantaminen ja lasten menetysten vähentäminen vanhempien erotessa, kertoo lastenvalvoja- ja elatustukitoiminnan esimies Anneli Bergström.

Eroneuvotilaisuuksia on tarkoitus järjestää pääkaupunkiseudulla joka viikko niin, että Vantaalla ja Espoossa tilaisuus on kerran kuukaudessa ja Helsingissä kaksi kertaa kuukaudessa. Tilaisuudet ovat avoimia kaupunkirajojen ylitse.

— Eroneuvotilaisuuksiin ei ole ennakkoilmoittautumista ja sinne voivat tulla myös eroperheiden läheiset.

Tilaisuuksissa saa olla nimettömänä niin halutessaan, ja ne ovat maksuttomia. Niissä ei käsitellä varsinaisesti eroon liittyviä fakta-asioita, vaan autetaan erokriisissä olevia vanhempia eteenpäin tunnepuolella.

— Eroneuvontatilaisuus kestää kaksi tuntia, ja alustajan lisäksi mukana on vapaaehtoisia. He ovat itse eron kokeneita vanhempia, jotka haluavat tukea toisia eroon liittyvässä elämänvaiheessa.

Irti puolisosta myös tunnetasolla

Varsinaisessa päivätyössään lastenvalvojana Anneli Bergström kohtaa eron eri vaiheissa olevia vanhempia. Lastenvalvojien luona tehdään sopimuksia lasten huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta.

— Ero on iso kriisi, johon jotkut jäävät kiinni, ja se poikii ristiriitoja. Todellisuudessa parisuhdetta ei ehkä ole käyty tunnetasolla läpi, jos riidellään lapsen tapaamisista tai elatusmaksuista.

— Erovanhempien tulisi ymmärtää, että parisuhde ja vanhemmuus ovat eri asioita. Parisuhde päättyy ja vanhemmuus jatkuu eron jälkeen.

Eroneuvoprojektissa puhutaan yhteistyövanhemmuudesta. Se tarkoittaa sitä, että vanhemmat yhdessä pystyvät päättämään ja sopimaan lapsen asioista. Jos vanhemmat taistelevat, lapsi joutuu olemaan ristiriitatilanteessa koko ajan, vaikka hänen täytyisi saada kasvaa rauhassa.

— "Hyvä ero" on sellainen, jossa vanhemmat käsittelevät asiaa tunnetasolla samaan tahtiin. Usein ollaan tilanteessa, että vaikka molemmilla puolisoilla on ero käynyt mielessä, on toinen voinut työstää sitä jo pidemmälle, kun toinen vielä ajattelee, että kyllä tästä yhdessä selvitään. Tilanteen voi välttää puhumalla toisen kanssa.

Erotilanteessa lapset voivat joutua rooliin, joka ei heille kuulu. Vastuu päätöksistä on aina vanhemmilla, lapsi ei esimerkiksi päätä sitä, missä hän asuu vanhempien erotessa.

— Lapselle ei pidä sälyttää aikuisten vastuulla olevia asioita. Eroa ei pohdita lapsen kanssa, vaan se on aikuisten välinen asia. Mutta lapselle täytyy ilman muuta kertoa eroon liittyvistä käytännön asioista, kuten missä lapsi asuu eron jälkeen, milloin hän tapaa toista vanhempaansa ja vaihtuuko päiväkoti tai koulu.

Aikaa tunteiden ja uuden käsittelyyn

Tunteet voivat yllättää erotilanteessa. Viha, pettymys, suru, syyllisyys ja toisinaan helpotuskin täytyy käydä läpi, että pystyy irtautumaan menneestä ja jatkamaan elämää eteenpäin.

— Kun haaveet erossa romuttuvat, on tärkeä ensinäkin tunnistaa tunteensa ja sitten käsitellä ne. Se tarkoittaa puhumista. Syyllisyys esimerkiksi voi saada ihmisen toimimaan jälkeenpäin katsottuna ihan hassusti. Kun syyllisyys painaa, voi suostua tapaamisiin, jotka eivät ole lapselle hyväksi, tai suostuu liian pieneen tai suureen elatusapuun. Asioita on vaikea jälkikäteen muuttaa, kun jotain on sovittu.

Bergström peräänkuuluttaakin rauhallisuutta erotilanteessa. Pitää antaa aikaa tunteiden käsittelyyn ja tilanteen hyväksymiseen.

— Pahimmassa tunnemyrkyssä ei kannata tehdä päätöksiä.

Lapsen paras ei toteudu erossa, jossa lasta käytetään vanhempien välikappaleena. Bergström muistuttaa, että tilanteessa, jossa vanhemmat eivät pysty puhumaan toisilleen, lasta ei saa käyttää välittäjänä tyyliin "sano isällesi, että…". Lapselle ei myöskään saa mollata isää tai äitiä tai uutta kumppania.

— Lapsi aistii tilanteet herkästi. Lapsen ei pidä joutua varomaan sitä, mitä hän sanoo isän tai äidin luona ollessaan. Lapsen pitää saada vapaasti iloita siitä, että hänellä on kivaa molempien vanhempiensa luona.

Eroneuvotilaisuus ti 22.4. klo 17.30 Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveysviraston koulutustilassa, Peltolantie 2 D, 4. krs.