Helsingissä sijaitsevan Viikinmäen puhdistamon kallioluolissa puhdistuvat lähes miljoonan — koko Helsingin, Itä-Vantaan, Keravan, Järvenpään, Tuusulan ja Sipoon — asukkaan sekä teollisuuden jätevedet.

— Veden virtaus on parhaillaan 4,1 kuutiometriä sekunnissa. Edellisenä vuorokautena vettä on puhdistunut 341 000 kuutiometrin verran, käytönvalvoja Terho Kattilakoski lukee valvomon näytöiltä.

Eri puolilla Vantaata on kymmeniä pumppaamoja, jotka pumppaavat likavedet puhdistamoille. Länsi-Vantaan jätevedet puhdistetaan Espoon Suomenojalla. Vuonna 1994 käyttöön otettu Helsingin Veden Viikinmäen puhdistamo pystyy putsaamaan enimmillään noin 800 000 kuutiometriä jätevettä vuorokaudessa.

Luolastoon laskeuduttaessa ovensuussa on pitkä rivi työsuhdepolkupyöriä. Ne ovat tarpeen maan alla liikkuessa, sillä luolien pinta-ala on kaikkiaan 15 hehtaaria.

Vastaan tulvahtaa vieno löyhkä.

— Vierailevat koululaisryhmät nostavat kaulahuiveja nenän eteen. Meikäläinen on jo niin paatunut, ettei tällainen tunnu missään, Kattilakoski hekottaa.

Viikinmäen puhdistamo toimii aktiivilietemenetelmällä. Prosessi sisältää kolme vaihetta: mekaanisen, biologisen ja kemiallisen puhdistuksen.

Tekohampaita ja kännyköitä väärässä paikassa

Jätevesi saapuu ensiksi niin kutsutuille välpille, jotka erottavat vedestä kiinteän aineen. Se on pääasiassa vessapaperia. Kiintoaines revitään ja puristetaan tiiviiksi paketiksi, joka kuljetetaan lämmitysenergiaksi Riihimäelle. Myös sade- ja sulamisvesien mukana kulkeutuva hiekka erotellaan tässä vaiheessa.

Seinustalla on komea kokoelma erilaista omaisuutta, kuten tekohampaita, leluja, kännyköitä, silmälaseja ja veitsiä, joita on poimittu välpiltä talteen.

— Tässä on vain pienen pieni osa viemäreihin kulkeutuvasta omaisuudesta. Suurin osa jää asuntoa lähimpänä olevaan kaivoon, Kattilakoski arvelee.

— Kerran vuorossa ollessani joku tiedusteli nolostuneena vessanpyttyyn joutuneita sormuksiaan.

— Vessanpytty on tarkoitettu vain niitä kahta asiaa varten. Kaikkia muita asioita varten suosittelen pitämään vessassa roskista. Kaikkein hankalimpia ovat pumpulipuikot, jotka saattavat kerätä putkistoihin isojakin tukoksia.

Bakteerit saadaan hävitettyä lähes täysin

Puhdistamon valvomossa töitä tehdään viidessä vuorossa. Vuoromies tarkkailee näytöistä, että kaikki toimii ongelmitta.

Suurin osa luolien pinta-alasta on jäteveden esiselkeytys-, ilmastus- ja jälkiselkeytysaltaita. Vesi muuttuu allas altaalta silmin nähden kirkkaammaksi.

— Kiertelen myös luolissa ja tarkistan esimerkiksi, että selkeytysaltaiden laahaimet pelaavat oikein. Jos automatiikka antaa hälytyksen, kiidän paikalle pyörällä tai autolla. Ja jos ongelma ei ratkea, kutsun paikalle sähkö- tai konepäivystäjän, Kattilakoski sanoo.

Jätevedenpuhdistukselle asetetut tavoitteet on saavutettu Viikinmäessä hyvin. Biologinen menetelmä hävittää vedestä bakteerit lähes täysin. Lisäksi jäteveteen lisätään muun muassa metanolia ja ferrosulfiittia, jolloin fosforikin poistuu melkein kokonaan ja typpi lähes 90-prosenttisesti.

Puhdistettu vesi lasketaan Suomenlahteen

Prosessin aikana vedessä oleva liete erottuu ja menee mädätykseen, jossa bakteerit kuolevat ja liete muuttuu helposti käsiteltäväksi. Mädätyksessä syntyvä kaasu otetaan talteen niin, että puhdistamon tarvitsema lämmitysenergia saadaan kokonaan kaasusta ja sähköstäkin puolet.

Viikinmäessä toteutetaan muutenkin kestävän kehityksen periaatteita.

— Liete jatkojalostetaan mullaksi Sipoon Metsäpirtin kompostointikentällä. Helsingin Vesi myy sitä maanparannusaineeksi vuosittain noin 100 000 tonnia, Kattilakoski kertoo.

Puhdistettu vesi lasketaan Suomenlahteen noin kymmenen kilometrin päähän mantereesta.

Terho Kattilakoski oli iltavuorossa Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valvomossa ma 31.3.