Angolalainen ystäväni johti naisten työtuvan toimintaa. Eräänä päivänä hän kertoi minulle uusista ideoistaan työn edistämiseksi ja pyysi, että rukoilisimme yhdessä seuraavan päivän kokouksen puolesta.

Iso joukko naisia kokoontui työtuvan pihapuun varjoon. Ystäväni otti asian esille kyselemällä naisilta mielipiteitä. Lopputulos oli hänen edellisen päivän ideoitaan konkreettisempi. Naisten oli helppo sitoutua uusiin haasteisiin. Tehtävät jaettiin innolla.

Jeesus antoi Pietarille tehtävän. Ensin hän kuitenkin kysyi opetuslapsensa sitoutumisvalmiutta: Olenko minä sinulle rakas? Jeesus tiesi sen, mutta hän halusi kuulla vastauksen. Jeesuksen kysymys oli vakuutus anteeksiantamuksesta kieltäjä-Pietarille. Tämä anteeksiantamus on ainoa kestävä perusta seurakunnan vastuunkantajille. Seurakuntatyöntekijä saa itsekin elää siitä evankeliumista, jota hän levittää.

Puhuuko Hyvän Paimenen sunnuntai vain seurakuntien työntekijöille? Ovatko seurakuntalaiset vain passiivisia vastaanottajia ja työntekijöiden arvostelijoita? Rakentavaa kritiikkiä ja keskustelua tarvitaan. Mutta turha voivottelu ei auta mitään. Eräs työtoveri opetti meitä: Muuta voivottelu rukoukseksi! Tämä toteutuukin jo monissa rukousryhmissä seurakunnissamme.

Ensi sunnuntai on 2. sunnuntai pääsiäisestä. Sen aihe on Hyvä paimen. Alttarilla on valkoinen liina ja neljä kynttilää.
Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 23, Jer. 23:1–4, 1. Piet. 5:1–4 ja Joh. 21:15–19.