Vantaan Laurin lukijat valitsivat parhaaksi pyhäkoululauluksi Jumalan kämmenellä. Laulun sävelmä ja ensimmäisen säkeistön sanat syntyivät tasan neljäkymmentä vuotta sitten, kun niiden tekijä Pirkko Halonen oli lomamatkalla Itävallassa.

— Hissi meni ylös vuorta, ja eteen avautui äärettömältä tuntuva, huikaiseva näkymä. Mutta samalla, jos katseli hissistä alaspäin, olo saattoi tuntua turvattomalta, muistelee laulun syntytilannetta kuopiolainen eläkkeellä oleva lastenohjaaja Airi Rissanen.

Yksitoista vuotta sitten 70-vuotiaana kuollut Halonen työskenteli aikanaan Kuopion seurakuntien päiväkerhojen toiminnanohjaajana ja oli Rissasen esimies ja ystävä.

Kajaanissa syntynyt Pirkko Halonen opiskeli 1940-luvun lopulla viulunsoittoa Viipurin musiikkiopistossa Lahdessa ja suoritti nuorisonohjaajan tutkinnon Järvenpäässä. Ennen päiväkerhotyöhön siirtymistään hän teki tyttötyötä Kuopiossa.

— Muistan, kun Pirkko myi viulunsa. Sen jälkeen hänellä ei ollut mitään soitinta, enkä ole kuullut hänen koskaan soittavan mitään. Sävellykset syntyivät ilman soittimia. Muistan esimerkiksi, miten Kenelle, kenelle ojennan käteni syntyi tarpeeseen, lastenohjaajien kokouksessa ruskealle paperipussille, muistelee Rissanen.

Kun Jumalan kämmenellä haluttiin ottaa nykyiseen virsikirjaan, Pirkko Haloselta tilattiin siihen lisäsäkeistö. Säkeistöjä syntyi kaksi, mutta vain toinen niistä tuli virsikirjaan.

Seuraavina Maan korvessa kulkevi ja Ystävä sä lapsien

Pyhäkoululauluista toiseksi eniten ääniä sai Maan korvessa kulkevi. Eräs lukija perustelee valintaansa näin: "Äitini oli Kuhmon seurakunnan pyhäkoulunopettaja. Olin ehkä kymmenen, kun lauloin Kuhmon kirkossa Maan korvessa kulkevi, joten se on mielestäni paras. Muistan aina lämmöllä sitä aikaa, kun molemmat vanhempani olivat vielä täällä. Menetin heidät nuorena."

Myös Maan korvessa kulkevi -–laulu on suomalaista alkuperää. Sanoittaja Immi Hellén kirjoitti noin 3000 runoa ja laulua sen ohella, että toimi 43 vuotta kansakoulunopettajana ja harrasti eläintensuojelua ja raittiusliikettä.

Laulun säveltäjä P. J. Hannikainen aloitti yliopistossa kemian opinnot, mutta hänen elämäntyökseen tuli musiikki. Kuoromies perusti 1800-luvun puolella Ylioppilaskunnan Laulajat, ja myöhemmin hän toimi musiikin lehtorina Jyväskylän seminaarissa.

Kolmanneksi äänestyksessä tuli Ystävä sä lapsien. Tämän lastenvirren ensimmäinen säkeistö on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1780 Ruotsissa kruununprinssi Kustaa Aadolfin, tulevan kuningas Kustaa IV Aadolfin, kaksivuotispäivän kunniaksi ilmestyneessä teoksessa. Suullisena perinteenä säkeistö voi olla vieläkin vanhempi.

Kaikista ehdolla olleista 20 pyhäkoululaulusta vain Tuolla keinuu pieni pursi jäi ilman ääniä. Yhteensä ääniä annettiin 351. Osallistuneiden kesken arvottiin kolme Lasten virsi –-cd-boksia. Niiden voittajia olivat Miia Paakki, Johanna Rytkönen ja Joona Salomäki. Lasten virsi –-kirjan saivat Annamari Enström, Paavo Salonen ja Tuula Vainio.