Pianisti Jaana Kärkkäisellä pitää olla sovittujen soittamisten lisäksi aina vireillä jokin oma projekti, johon hän voi keskittyä, vaikkei se taloudellisesti kovin järkevää olisikaan.

Viimeisimpänä projektina hänellä on ollut ranskalaisen säveltäjän Olivier Messiaenin teos Kaksikymmentä katsetta Jeesus-lapseen, Vingt regards sur l’Enfant-Jésus. Noin kaksi tuntia kestävän pianoteoksen harjoittelemiseen on mennyt vuosikausia.

— Vietin aikoinaan kaksi kuukautta myös Pariisissa Messiaenin jalanjäljillä, katselemassa kirkkoja ja maalauksia ja kuuntelemassa konsertteja.

Pianoteos syntyi vankileirikokemuksen jälkeen

Tänä vuonna vietetään Olivier Messiaenin (1908–1992) syntymän satavuotisjuhlaa eri puolilla maailmaa, ja hän on muun muassa huhtikuussa Helsingissä järjestettävässä Kirkko soikoon -festivaalin aiheena.

Messiaen oli paitsi säveltäjä myös pianisti ja katolisen St. Triniten kirkon urkuri. Hän opetti sävellysoppia Pariisin konservatoriossa. Häntä pidetään yhtenä viime vuosisadan huomattavimmista säveltäjistä.

— Sodan aikana Messiaen oli Pariisissa, ja miehityksen aikana hän joutui vankileirille. Sielläkin hän jatkoi säveltämistään ja esitti tuotoksiaan jollain kauhealla pianonrämällä. Jeesus-lapseen keskittyvän pianoteoksen hän sävelsi vankileirikokemuksensa jälkeen.

Messiaen ei puhunut koskaan sotakokemuksistaan muuten kuin sävellystensä kautta. Vankileirin tunnelmista nousee myös hänen kenties tunnetuin teoksensa Aikojen lopun kvartetto. Myös se esitetään hiljaisella viikolla, tiistaina 18.3. Pyhän Laurin kirkossa. Kärkkäisen konsertti on keskiviikkona 19.3.

— Pianoteoksessa Kaksikymmentä katsetta Jeesus-lapseen jumalallinen rakkaus tulee esiin musiikin kautta. Siinä kuuluu esimerkiksi tuulen suhinaa ja linnunlaulua, tosin ehkä vähemmän kuin säveltäjän varsinaisissa lintuteoksissa. Messiaenin mukaan linnunlaulu auttoi häntä kestämään maailman pahuudet. Hänen mielestään kaikki musiikki lähtee linnunlaulusta.

Luonnonrytmeissä vaihtelevat lepo ja liike

Jaana Kärkkäinen kertoo, että Messiaen näki musiikin väreinä. Säveltäjä kuvailee teksteissään, että näkee erilaisia värisävyjä sävelten sekoittuessa toisiinsa eri tavoin; hän jopa ajatteli, että hänellä oli erityinen aisti värien näkemistä varten.

— Muusta musiikista tuttu tasarytmi ei ollut Messiaenille mikään rytmi. Luonnonäänet, vaikkapa veden tippuminen, eivät ole säännöllisiä. Rytmiä on levon ja liikkeen vuorottelu. Pitkään aikaan ei tapahdu mitään, ja sitten yhtäkkiä alkaa toiminta, kertoo Kärkkäinen.

Niinpä Messiaenin mukaan muusikot ymmärtävät ajan ilmiötä paremmin kuin filosofit.

— Kaikki tapahtuu ajassa, ajan mittaan. Siksi pianoteoksenkin täytyy olla pitkä. Samanlaista kokemusta ei syntyisi lyhyestä kappaleesta, jatkaa Kärkkäinen.

Jaana Kärkkäinen esitti Messiaenin teoksen ensimmäistä kertaa Pariisissa 2005, ja myöhemmin samana vuonna Mikkelissä. Tuolloin taltioitu esitys on julkaistu levynä viime vuonna, ja se kilpaili vuoden 2008 konserttimusiikin Emmasta.

— Olen ylpeä siitä, että levy on live-esitys, eikä sitä ole tehty miljoonasta palasta.

Jaana Kärkkäinen on huomannut, että Messiaenin musiikin mystisyys kiehtoo muitakin. Edes lapsilla ei ole ollut vaikeuksia pysyä paikallaan kahta tuntia ja kuunnella koko teos.